Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut etenivät keskiviikkona palkkaratkaisusta sopimiseen. Teknologiateollisuuden neuvottelukunnan puheenjohtajan, SSAB:n pääluottamusmies Pasi Heikkisen mukaan yleiskorotuspainotteinen palkkaratkaisu on ainoa mahdollinen vaihtoehto työntekijöiden ostovoiman parantamiseksi.
– Jäsenemme haluavat yhdenvertaisen kohtelun palkankorotuksessa, ja heillä on oikeus saada mahdollisimman suuri yleiskorotus, Heikkinen sanoo.
Jarkko Ilonen toimii Valmetin pääluottamusmiehenä. Hänen mukaansa yleiskorotuksen taso on merkittävä, sillä muita palkankorotuksia työpaikalla ei ole viime vuosina juuri tehty.
– 10-vuotisen pääluottamusmiesurani aikana on ollut todella harvinaista, että samassa tehtävässä hyvin suoriutuva saisi palkankorotuksen kuten ennen vanhaan. Korotukset ovat siirtyneet tes-painotteisiksi, Ilonen kertoo.
Ilosen mukaan moni omasta palkastaan huolissaan oleva teknologiateollisuuden toimihenkilö saa työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa, jossa yrityskohtaista osuutta ei ole lainkaan tai sitä on hyvin vähän. Siksi tes-neuvottelujen palkkaratkaisu koskettaa hyvin monia.
Erityisen suuri merkitys yleiskorotuksella on uransa alussa oleville työntekijöille. Lisäksi taulukkopalkat vaikuttavat koko alan vetovoimaisuuteen.
– Meiltä on lähtenyt ihmisiä metsäteollisuuden alalle paremman palkan perässä. Olisi tärkeää, että saamme ammattitaitoista ja vankan työkokemuksen omaavaa väkeä houkuteltua töihin ja pysymään töissä, Outokumpu Tornion luottamusmies Arto Nitovuori sanoo.
Keskitetty palkkaratkaisu on kaikkien etu
Pron lähtökohta on, ettei tes-korotus ole sidoksissa työstä suoriutumiseen, vaan sillä korjataan inflaation vaikutusta. Työnantaja sen sijaan haluaa perinteisesti palkita työntekijöitään jakamalla mahdollisimman suuren osan korotuksesta paikallisten erien avulla.
– Mutta kyllä yritys voi palkita henkilöstöään halutessaan enemmänkin. Ei se ole työehtosopimussidonnainen asia, Ilonen sanoo.
Yksittäisen toimihenkilön mahdollisuudet neuvotella itselleen henkilökohtainen palkankorotus on heikko, kun vastassa on työnantajan edustajana HR-ammattilainen. Isolla työnantajalla ei ole myöskään aikaa eikä resursseja neuvotella jokaisen työntekijän kanssa palkasta erikseen, Nitovuori huomauttaa. Siksi keskitetty palkkaratkaisu on kaikkien osapuolten kannalta paras vaihtoehto, jonka avulla kokonaisuus pysyy paremmin hallinnassa.
Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta yleiskorotuksesta Pasi Heikkinen pitää teknologiateollisuuden edellistä neuvottelukierrosta, jossa palkkoja nostettiin yhteensä 2,5 prosenttia. Siitä 2 prosenttia oli yleiskorotusta ja 0,5 työnantajan jakamaa erää, ellei paikallisesta palkkaratkaisusta saatu sovittua.
– Siitä tuli paljon positiivista palautetta, että sain meidän tehtaallamme sovittua toimihenkilöille 2,5 prosentin yleiskorotuksen kaikille. Sen merkitys oli todella iso, varsinkin kun muistellaan mitä koronan aikana tapahtui muun muassa energian hinnalle, Heikkinen kertoo.
Paikallisen erän avulla ylös palkkakuopasta?
Paikallisen erän jakamisesta päätetään työpaikalla neuvotteluissa, jotka käydään luottamusmiehen ja työnantajan edustajien kesken. Pasi Heikkisen mukaan suurin osa korotuksista päätyy oikeille ihmisille. Usein työpaikalla on kuitenkin henkilöitä, jotka olisivat luottamusmiehen mielestä ansainneet ylimääräisen palkankorotuksen, mutta eivät sitä saa.
– He ovat jostain selittämättömästä syystä palkkakuopassa keskipalkkoihin nähden, mutta jostain syystä korotus ei vain osu näille henkilöille. Joskus taustalla saattavat vaikuttaa esimerkiksi henkilökemiaan liittyvät kysymykset ja muita asioita, joita ei välttämättä tunnisteta, Heikkinen sanoo.
Ilosen mukaan paikallista erää perustellaan usein sillä, että sen avulla ihmisiä voidaan nostaa palkkakuopasta. Hän muistuttaa palkkakuoppien kuitenkin olevan yritysten oman palkkapolitiikan luomia.
– Kun olemme kokeilleet antaa yrityksille enemmän valtaa päättää korotuksista, ne eivät olekaan menneet palkkakuoppien täyttämiseen, vaan johonkin muualle, Ilonen sanoo.
Ilosen mukaan hyvä tapa auttaa palkkakuopassa olevia on taannoisen neuvottelukierroksen ratkaisu, jossa yrityskohtaista osuutta katsottiin prosentuaalisten korotusten sijaan euroina. Heikkinen puolestaan nostaa esiin parin vuoden takaisen kierroksen, jonka seurauksena palkankorotuksen työpaikkakohtainen erä jaettiin toimihenkilöille kolmiportaisesti.
– Ne, joiden palkka oli lähimpänä taulukkopalkkoja, saivat enemmän korotusta, ja ne, joilla yrityskohtaista osuutta oli palkassa jo paljon, saivat vähän vähemmän. Näin saimme oikaistua palkkavääristymää vaatimusluokkien sisällä, Heikkinen kertoo.
Lakko luo painetta ratkaisun syntymiseen
Jäsenten tuki ja lakkovalmius on tes-pöydässä istuville neuvottelijoille äärimmäisen tärkeää, luottamusmiehet sanovat. Ilman neuvottelupöytään kohdistuvaa painetta työnantajalla ei ole mitään kiirettä sopia palkkaratkaisusta.
– Meillä on työehtosopimuksen jälkivaikutus voimassa. Lähtökohtaisesti tämä on siis työnantajalle kustannussäästöä niin kauan, kunnes palkoista saadaan sovittua. Työntekijöiden näkökulmasta ratkaisu pitäisi kuitenkin löytää nopeasti, jotta saamme työrauhan, pystymme keskittymään työn tekemiseen ja tiedämme, mikä oma ostovoimamme on, Pasi Heikkinen sanoo.
Joskus jo pelkkä lakon uhka on riittävä, jotta sopimus syntyy. Hyvä esimerkki on Heikkisen mukaan edellinen neuvottelukierros, jossa kentän vahvan tuen avulla saatiin riittävän suuri yleiskorotus kaikille.
– Työntekijät olivat saaneet oman sopimuksensa aikaiseksi, mutta toimihenkilöiden sopimus roikkui vielä ilmassa. Lakko alkoi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä klo 00.00, ja saimme sopimusratkaisun aikaiseksi joskus klo 2–3 välillä. Kun työnantajapuoli alkoi saada isoilta firmoilta viestiä, että tehtaat alkavat pysähtyä, he katsoivat, että peli pitää puhaltaa poikki, Heikkinen sanoo.
Kentän tuki on tärkeä myös paikallisia sopimuksia tehdessä. Hyväksi esimerkiksi joukkovoimasta Ilonen nostaa liukuva työaikaa koskevan sopimuksen, jota toimihenkilöt ja työntekijät ajoivat yhdessä.
– Meillä oli iso rintama, ja saimme vietyä sen eteenpäin. Yksin on vaikea mennä vaatimaan asioita, vaan työnantajan pitää tietää, että neuvottelupöydässä on enemmän ihmisiä kuin vain minä, Ilonen sanoo.
Kuvassa Outokumpu Tornion lakkovahdit porteilla joulukuussa 2024, toimihenkilöiden luottamusmies Arto Nitovuori keskellä oranssissa liivissä.
Lakko on työntekijän oikeus
Työtaistelu on laillinen, kun työehtosopimus ei ole voimassa ja lakosta ilmoitetaan viimeistään 14 vuorokautta aikaisemmin. Laittomaksi lakoksi taas katsotaan työtaistelu, joka käydään työrauhavelvoitteen ollessa voimassa.
Työtaistelusta ei saa koitua negatiivisia seuraamuksia yksittäiselle työntekijälle.
- En ole kuullut, että sellaista olisi koskaan tapahtunut. Joskus on näkemyseroja siitä, mikä kuuluu hätätyön tai turvamiehityksen piiriin. On luottamusmiehen ja työnantajan tehtävä ratkaista ne kysymykset niin, ettei yksittäinen jäsen joudu hankaluuksiin, SSAB:n pääluottamusmies, Pron teknologiateollisuuden neuvottelukunnan puheenjohtaja Pasi Heikkinen sanoo.
