– Perinteisesti ehkä ajatellaan, että lähisuhdeväkivalta ei ole työpaikan asia. Mutta silloin kun se tulee työpaikalle, se on myös työpaikan asia. Useimmilla suomalaisilla työpaikoilla on väkivaltaa kokeneita, väkivallan tekijöitä ja heidän läheisiään, Pron palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen sanoo.

Koska väkivallan seuraukset väistämättä vaikuttavat työyhteisöön, kannattaa työnantajan ottaa väkivalta puheeksi. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta työpaikoilla keskusteltiin tiistaina Pron ja Naisten linjan yhteisessä, kaikille avoimessa webinaarissa.

Naisten Linjan vastaavan väkivaltatyön asiantuntijan Maria Virtalan mukaan väkivallasta voi seurata monenlaista oireilua, jonka syytä edes väkivallan kokija itse ei aina tunnista.

– Seuraukset eivät ole aina fyysisiä vammoja, ja apua saatetaan hakea monista eri syistä, ennen kuin väkivalta tulee esiin. Oireet voivat olla verrattavissa pitkäaikaisen stressin vaikutuksiin, Virtala sanoi.

Lähisuhdeväkivalta voi olla esimerkiksi henkistä, fyysistä, seksuaalisuutta loukkaavaa, digitaalista tai taloudellista väkivaltaa. Väkivallan kohteeksi joutuminen voi ilmetä muun muassa lisääntyneinä sairauspoissaoloina, työkyvyn ja työtehon heikkenemisenä, sosiaalisten tilanteiden välttelynä, keskittymisvaikeuksina tai haitallisina selviytymiskeinoina kuten päihteiden käyttönä.

Väkivalta tulee kalliiksi

Sukupuoleen kytkeytyvän väkivallan yleisyyttä on kartoitettu EU-tasolla Gender-Based Violence -tutkimushankkeessa, johon myös Suomi osallistui, Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Attila kertoi. Joka toinen nainen Suomessa on kokenut henkistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Jonkun tekemää fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai uhkailua on kokenut 57 prosenttia. Miehillä vastaavat osuudet ovat 42 ja 46 prosenttia.

Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtorannan mukaan työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia, että työntekijät voivat tehdä työtään terveellisesti ja turvallisesti. Koska lisääntynyt etätyö on tehnyt lähisuhdeväkivallasta yhä enemmän myös työpaikan asian, se kannattaa ottaa huomioon työn vaaroja arvioidessa.

Lisäksi lähisuhdeväkivallalla on taloudellisia kustannuksia työnantajille. Vuonna 2022 valmistuneen THL:n, Tilastokeskuksen ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuva fyysinen lähisuhdeväkivalta aiheuttaa julkisia terveydenhuollon kuluja 150 miljoonaa euroa vuodessa. Jos lukuun lisätään henkisen väkivallan kulut, nousee summa jopa 861 miljoonaan.

– Vaikka tutkimuksessa ei laskettu suoria kuluja työnantajalle, kyllä niitä myös työnantajille aiheutuu. Esimerkiksi sairaspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja tuottavuuden laskuna, Lehtoranta sanoi.

Lähisuhdeväkivalta on myös tasa-arvokysymys. Väkivalta vaikuttaa heikentävästi naisten työuriin ja palkkaukseen, mikä puolestaan kasvattaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa.

Kysy ja kuuntele

Pro julkaisi tilaisuudessa Lähisuhdeväkivaltaa kokevan kohtaaminen työpaikalla -ohjeen, joka tarjoaa neuvoja väkivallan kokijoiden auttamiseksi. Ohje on suunnattu työsuojelun yhteistoimintahenkilöille ja esihenkilöille.

Kun työsuojelu tai esihenkilö haluaa ottaa lähisuhdeväkivallan työntekijän kanssa puheeksi, olisi se tehtävä kahden kesken, turvallisessa ympäristössä.

– Turvallisuus muodostuu kiireettömyyden tunteesta, empatiasta ja kuuntelusta. Siitä, että ollaan läsnä siinä hetkessä ja keskitytään keskusteluun. Ollaan kunnioittavia ja tietoisia omista ennakko-oletuksista, eikä tuoda niitä kohtaamiseen, Maria Virtala sanoi.

Virtalan mukaan lähisuhdeväkivalta on herkkä ja usein häpeää nostattava aihe, jonka puheeksi ottaminen ei ole helppoa. Jo pelkkä lähisuhdeväkivallasta kysyminen voi kuitenkin auttaa ja olla osa sen ennalta ehkäisyä. Kaikki eivät ole valmiita kertomaan väkivallasta heti, vaan tilanne voi vaatia useita keskustelunavauksia.

Virtalan mukaan väkivaltaan ei tarvitse olla valmiita ratkaisuja, vaan sen kokija voidaan ohjata työterveyshuoltoon, lääkäriin, väkivaltapalveluiden tai muun ammattiavun piiriin. Jos väkivallan tekijästä on uhkaa koko työyhteisölle, on asiasta kerrottava välittömästi eteenpäin.

Työpaikka voi tarjota turvapaikan

Lähisuhdeväkivaltaa kokevan työntekijän turvallisuuden varmistamiseksi työpaikalla voidaan tehdä yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Työntekijälle voidaan esimerkiksi tarjota mahdollisuus muuttaa työntekopaikkaa, työtapoja tai työtehtäviä.

– Joskus on tilanne, että henkilön olisi parempi ja turvallisempi tehdä lähityötä toimistolla, joskus tilanne voi olla päinvastoin, Lehtoranta sanoi.

Työpaikka voi tarjota lähisuhdeväkivaltaa kokeville turvallisen tilan, jossa annettava apu voi olla ratkaisevaa työntekijän koko tulevaisuuden kannalta.

– Myös palkan tuoma itsenäisyys on todella tärkeä asia. Ilman taloudellista itsenäisyyttä on vaikea lähteä väkivaltaisesta suhteesta. Palkka ja turvallinen työsuhde ovat tekijöitä, jotka edesauttavat lähisuhdeväkivallasta irrottautumista, Lehtoranta sanoi.