Hick työskentelee Brysselissä päämajaansa pitävän UNI Europa Financen johtajana. Järjestö edustaa kaikkiaan 1,5 miljoonaa rahoitusalan palkansaajaa yli sadassa ammattiliitossa. Hickillä on Prolla useita läheisiä kollegoja, jotka istuvat vaikuttamispaikoilla EU-rahoitteisissa työryhmissä ja projekteissa.
- Ammattiliitot ovat ytimeltään ja sielultaan kansainvälisesti suuntautuneita. Kyse on paitsi kansainvälisestä solidaarisuudesta myös kansallisesta edusta – kun esimerkiksi pidämme huolta siitä, että ylikansallisten suuryritysten työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti yrityksen kaikissa toimipisteissä, pidämme samalla huolta siitä, että työpaikat pysyvät Suomessa, Hick sanoo.
Euroopasta vipuvoimaa Suomen työehtoneuvotteluihin
Pro vaikuttaa UNI Europan kautta niin ylikansallisten yritysten työehtoihin ja -oloihin sekä Euroopan komission sosiaalivuoropuhelujen yhteydessä rahoitusalan sääntelyyn EU-tasolla. Pro on koordinoi ja on mukana lukuisissa työryhmissä ja sosiaalivuoropuheluissa pankki- ja vakuutusalalla.
Sosiaalivuoropuhelu-foorumit ovat tärkeitä yritysten kannalta tärkeitä – esimerkiksi vakuutusala on hyödyntänyt yhteistyössä tehtyä etätyön julistusta omissa työehtosopimusneuvotteluissaan. Muita yhteisiä voittoja on saatu esimerkiksi vastuullisessa tekoälyn käytössä sekä moninaisuuden suhteen. Näistä EU-tasolla sovituista asioista tulee työkaluja paikalliselle neuvottelutasolle.
- Tiedämme, että yhteistyö on avain hyvään lopputulokseen. Kun työntekijäpuoli ja työnantajapuoli sitoutuvat EU-tasolla yhteisesti johonkin, se tuo vipuvoimaa myös maatasolle, Pron yhteyspäällikkö ja Maureenin työpari Liisa Halme kertoo.
Kyseessä isot kysymykset: alan vetovoimasta aina yhdenvertaiseen etenemiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen
- Työni sisältö tulee teidän tarpeistanne. Missä ikinä UNI vaikuttaa, siinä pöydässä istuu myös Pro, Hick sanoo.
UNI Europa Financen ja Pron yhteiseen työhön kuuluu myös useita EU-rahoitteisia projekteja, kuten käynnissä oleva työ tekoälyn vaikutuksista työllisyyteen. Lopputulos on tutkimusraportti ja konkreettiset suositukset siihen, miten työntekijöitä suojellaan. Toinen vastaava liittyy etätyön vaikutuksiin tasa-arvoon – miten naisille taataan yhtäläiset etenemismahdollisuudet, jos etätyön ja perhevelvollisuuksien helpompi yhdistäminen houkuttelee heitä jäämään kotikonttorille.
Etätyössä käyvän työntekijän kokema perheväkivalta jää usein huomaamatta ja työnantajapuolen kanssa keskustellaan myös siitä, missä määrin on työnantajan velvollisuus suojella työntekijöitään työaikana. UNI Europan kanta on, että kaikilla on oikeus suojeluun myös etätyössä. Sama pätee esimerkiksi pankki- ja vakuutustoimihenkilöiden terveysturvallisiin työoloihin. Kyse on myös alan vetovoimaisuuden ylläpitämisestä.
Hickin mukaan digitalisaatiota ja tekoälyä käytetään usein myös tekosyynä työpaikkojen ”katoamiseen”. Todellisuudessa työantajat säästävät kuluissa ja siirtävät työtä heikompien työolojen maihin.
Lue lisää UNI Europa Financen työstä (englanniksi).