Orpon hallituksen koulutusleikkausten lista piteni jälleen budjettiriihessä syyskuun alussa, kun kehysriihessä päätettyjen ammatillisen koulutusten leikkausten loppusumma kasvoi 120 miljoonaan. Aiemmin tänä vuonna hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen ja mahdollisti aiempaa korkeammat osallistumismaksut avoimiin korkeakouluopintoihin osallistuvilta.
Nämä leikkaukset heikentävät radikaalisti monien työikäisten mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan samalla, kun yhteiskunnallinen tilanne vaatii sitä enemmän kuin koskaan. Ihmisillä on tällä hetkellä monenlaisia syitä uudelleen kouluttautumiselle: yhteistoimintaneuvottelujen aalto, työkykykysymykset ja työn murros, jonka myötä kokonaisia ammattinimikkeitä lakkaa olemasta. Ammattiliitto Pron hallituksessa leikkaukset tuomitaankin jyrkästi.
– On täysin kestämätöntä, että mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen heikennetään jatkuvasti ilman, että mitään tarjotaan tilalle. Leikkaukset eivät edistä edes hallituksen omaa työllisyystavoitetta, ihmettelee Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.
Hallituksen käyttää esityksissään usein esimerkkinä muita Pohjoismaita, mutta niissä erilaisia uran aikaisia opiskelun tuki-instrumentteja kyllä löytyy. Esimerkiksi Ruotsissa on vuonna 2022 otettu käyttöön uudelleenkouluttautumistuki (omställningsstudiestöd), jolla tuetaan työelämässä olevien kouluttautumista. Investointien kotiuttamisen ja tuottavuuden näkökulmasta onkin täysin käsittämätöntä, että osaamispolitiikassa liikumme päinvastaiseen suuntaan kuin muut Pohjoismaat.
Hallituksen osaamispolitiikan puutetta ovat arvostelleet niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöt, mutta kritiikki on kaikunut kuuroille korville. Vaikka hallitus sitä kieltäytyy kuulemasta, tosiasia kuitenkin on, että työelämän muuttuessa vaaditaan osaamisen kehittämistä työuran aikana. Monilla aloilla vallitsee jo nyt pula osaajista. Säästövimmassaan hallitus on romuttamassa työikäisten edellytykset jatkuvaan oppimiseen ja ajamassa osaajia kaipaavat yritykset yhä pahempaan pulaan.
– Hallitukselta puuttuu työn murroksen aikakaudella täysin visio siitä, miten varmistetaan suomalaisten riittävä osaaminen ja sen kehittäminen työuran varrella. Arkijärkikin sanoo, että työelämän tarpeet elävät ja niihin on kyettävä vastaamaan, mutta tällä hetkellä Suomi on täysin tuuliajolla tämän asian suhteen, jyrähtää Malinen.