Myös yrityksillä on vastuu henkilöstön osaamisesta.
Pro Uutiset
Työttömyyden jälkeen uuden työpaikan löytävät useimmiten nuoret ja koulutetut, Etelä-Suomessa asuvat toimistotyöntekijät. Teollisuustyöntekijöiden osaamisen siirtäminen ammatista toiseen osoittautui hankalaksi. Asiasta kertoi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tekemä Ammattirakenteet murtuvat -tutkimus, joka selvitti, mihin työntekijät siirtyvät aloilta, joilla työpaikat vähenevät. Tutkimus seurasi kuutta supistuvaa ammattiryhmää 15 vuoden ajan, vuodesta 1995 vuoteen 2009 asti.
Tutkimus vahvistaa Ammattiliitto Pron havainnot työelämän murroksen vaikutuksista.
– Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja muuntokoulutuksen kehittäminen on edellytys työllisyysteen kääntämiselle nousuun. Koulutus vähentää pitkäaikaistyöttömyyden haitallisia vaikutuksia, toteaa puheenjohtaja Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta.
Myös yrityksillä on oltava vastuu henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
– Ei voi olla niin, että ammattien sisällön muuttuessa kokenut väki sysätään työttömyyskortistoon ja odotetaan, että yhteiskunta kouluttaa tilalle uusia ja halvempia työntekijöitä.
Rakennemuutos vaatii asennemuutosta ikääntymiseen
Joka kymmenes supistuvassa ammatissa toiminut kuului jo viiden vuoden jälkeen ei-työllisten joukkoon. Vuonna 2009 lähes joka kolmas heistä oli ei-työllinen, kertoo ETLAn tutkimus.
Työttömyyttä oli usein seurannut eläkkeelle siirtyminen. Esimerkiksi vuonna 2004 työttöminä olleista lähes puolet oli eläkkeellä vuonna 2007, eikä eläkkeeltä enää palattu työelämään.
Pron puheenjohtajalta löytyy ratkaisu.
– Oppisopimuskoulutus pitää jatkossa nähdä myöskin ikääntyneiden työttömien ja työttömyysuhan alaisten henkilöiden koulutuspolkuna. Pitkän työuran aikana hankittua hiljaisen tiedon osaamista ei pidä päästää rapautumaan, sitä pitää käyttää uuden ammattiosaamisen pohjana uudelleenkoulutuksessa, Malinen sanoo.
Yli 55-vuotiaiden ajautuminen pysyvästi työelämän ulkopuolelle pitää Malisen mukaan pysäyttää sekä inhimillisistä että kansantaloudellisista syistä.
– Rakennemuutokseen tarvitaan työelämän asennemuutos ikääntyvien osalta, Malinen vaatii.
– Ikääntyvien työttömyyden katkaisuun tarvitaan kohdennetut uudelleenkoulutuksen monimuotoiset palvelut sekä asuntopoliittiset ratkaisut jotka mahdollistavat kohtuuhintaisen muuton paikkakunnalta toiselle. Kohtuuhintaisuus koskee erityisesti kasvukeskuksia.
Malisen mukaan työmarkkinoiden murrokseen pitää vastata koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä, jossa hyödynnetään myös ICTn ja digitalisaation mahdollisuudet.
– Pelkkä kategorinen työajan pidentäminen ei ole oikea vastaus tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi
Etlan tutkimuksessa kuusi yhä pienenevää ammattiryhmää olivat toimistotyöntekijät, konepaja- ja valimotyöntekijät, muut valmistustyöntekijät, puun- ja paperinjalostuksen prosessityöntekijät, kumi-, paperi- ja tekstiilityöntekijät sekä teollisuustuotteiden kokoonpanijat. Näissä ammateissa vuonna 1995 toimineiden työntekijöiden työmarkkina-aseman muutosta on seurattu vuoteen 2009 saakka.