Ammattiliitto Pron tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta on valittu IndustriALL Europen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän puheenjohtajaksi. Lehtoranta nimitettiin luottamustehtävään joulukuussa järjestetyssä kokouksessa Brysselissä, jossa IndustriALLin toimipiste sijaitsee.

IndustriALL Europe on teollisuuden aloja edustavien ammattiliittojen kattojärjestö, joka edustaa seitsemää miljoonaa työntekijää 38 Euroopan maassa. Se on osa maailmanlaajuista IndustriALL Global Union -kattojärjestöä.

Järjestön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä koostuu jäsenliittojen nimetyistä edustajista, ja sen työhön kuuluu muun muassa aiheeseen liittyvien EU-direktiivien ja muun kansainvälisen sääntelyn seuraaminen. Lehtoranta on ollut mukana ryhmän toiminnassa sen perustamisesta lähtien.

– Ryhmä toteuttaa myös reiluun ja oikeudenmukaiseen työpaikkaan liittyviä kampanjoita, joissa korostetaan oikeudenmukaisten olojen koskevan kaikenlaisia työntekijöitä esimerkiksi sukupuolesta, taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammasta tai terveydentilasta riippumatta. Muuttuvassa työelämässä tulee huomioida laajasti kaikki ihmiset, Lehtoranta kertoo.

Lisäksi IndustriALL jakoi viime vuonna ensimmäistä kertaa moninaisuuspalkinnon. Sen sai italialainen Elisabetta Agricola, joka oli luonut työpaikalleen luottamuksellisen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnatun verkkohelpdeskin.

– Palkinto on hieno tapa nostaa esille eri tahojen tekemää yhdenvertaisuustyötä, Lehtoranta sanoo.

Suomalainen tasa-arvo osittain myytti

Vaikka Suomea pidetään usein tasa-arvon mallimaana, on suomalaisilla myös paljon opittavaa muilta mailta, Lehtoranta sanoo. Niin Italiasta kuin Irlannista löytyy esimerkiksi edistyksellisiä työehtosopimuksia, joissa on sovittu käytännöistä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen, ja joista voi saada inspiraatiota kotimaan tilanteen parantamiseen.

– Vaikka suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ensimmäisten joukossa, sen jälkeen oikeuksissa on usein menty eteenpäin lähinnä kansainvälisten sopimusten ansiosta. Suomessa on vähän sellainen tasa-arvoharha, että meillä olisi erityisen edistyksellistä. Mutta kaikki oikeudet aina palkallisista perhevapaista lähtien vaativat sitä, että niitä ajetaan, Lehtoranta sanoo.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmässä eri maiden ammattiliittojen edustajat verkostoituvat ja jakavat keskenään tietoa ja hyviä käytäntöjä. Sellaisia voivat olla esimerkiksi työehtosopimusten kirjaukset, joissa palkalliset perhevapaat taataan kaikille vanhemmille.

– Tärkeää on myös kiinnittää huomiota oman liiton ja sen toiminnan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Eli ei pelkästään kerrota muille, miten pitäisi tehdä, Lehtoranta korostaa.

Hyvänä taustana Euroopan laajuiselle toiminnalle toimii pohjoismaisten ammattiliittojen oma Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät -järjestö. Lehtoranta toimii parhaillaan myös sen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusverkoston puheenjohtajana.

Tasa-arvotyö alkoi jo opiskeluaikoina

Lehtoranta on työskennellyt tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien teemojen parissa koko työuransa ajan. Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntijana hän on toiminut vuodesta 2011 alkaen.

– Aikaisemmin olen työskennellyt kansalaisjärjestöissä lhbti-oikeuksien ja naisten oikeuksien edistämiseksi. Lisäksi olen toiminut luottamustehtävissä muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan parissa. Olen tehnyt myös paljon vapaaehtoistyötä samoihin teemoihin liittyen, Lehtoranta kertoo.

Sekä uutta luottamustoimeaan että ammattiyhdistysliikettä yleensä Lehtoranta pitää tärkeinä näköalapaikkoina. Muuttuvassa työelämässä ihmisten moninaisuuden ymmärtäminen ja tukeminen on jatkuvasti tärkeämpää.

– Ammattiliitoilla on iso rooli siinä, miten voidaan parantaa työelämää kaikille. Tällaisista ryhmistä saa inspiraatiota, tukea ja konkreettista sisältöä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Oikeuksista on pidettävä kiinni

Monet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemat vaativat pitkäjänteistä työtä. Yksi niistä on palkkatasa-arvo.

Lehtoranta kertoo seuraavansa mielenkiinnolla EU:n uutta palkka-avoimuusdirektiiviä, jota Suomessa ja monessa muussa maassa parhaillaan siirretään kansalliseen lainsäädäntöön.
 

Toinen keskeinen teema on väkivalta ja erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta. Siinä suuri merkitys on ollut ILO:n yleissopimuksella No. 190 häirinnän ja väkivallan poistamisesta työelämässä, jota ratifioidaan eri puolilla maailmaa.

– Yksi asia mikä sopimuksesta nousee, on lähisuhdeväkivallan vaikutukset työelämään. On alettu ymmärtää, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa ihmiseen paitsi fyysisesti, myös henkisesti ja maksaa työnantajalle menetettynä tuottavuutena. Se on myös työsuojelukysymys, Lehtoranta sanoo. 

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saralla takaiskut ovat mahdollisia, kuten Suomessakin tällä hetkellä näkyvä oikeiston ja rasismin nousu osoittaa. Myös asenteet työntekijöitä, naisia ja vähemmistöjä kohtaan sekä monet saavutetut oikeudet voivat olla riippuvaisia poliittisesta ilmastosta.                                                                                                  

– Sen takia on tärkeää, että ammattiliitot ovat hereillä ja pitävät kaikkien puolta, puolustavat ihmisoikeuksia ja reilua työtä kaikille, Lehtoranta sanoo.