Yli puolet suomalaisista naisista on elämänsä aikana kokenut fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa lähisuhteessa. Tilanne on Suomessa toisiksi huonoin EU:ssa, heti Unkarin jälkeen.
Tämä vaatii tekoja, ei pelkkiä sanoja. Työpaikoilla on mahdollisuus tarjota turvaa ja tukea.
Lähisuhdeväkivaltaan ja sen käsittelyyn työpaikoilla liittyy sitkeitä myyttejä, jotka voivat estää tehokasta puuttumista ja tuen tarjoamista.
Murretaan myyttejä YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen päivän kunniaksi.
Myytti: Lähisuhdeväkivalta on yksityisasia eikä kuulu työpaikalle
Fakta:
Väkivalta ja häirintä heikentävät sukupuolten tasa-arvoa sekä työntekijöiden työturvallisuutta ja hyvinvointia. Mahdollisuus työskennellä turvallisesti ilman väkivaltaa ja häirintää on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. ILO:n yleissopimus nro 190 ja suositus nro 206 väkivallan ja häirinnän poistamisesta työssä tunnustavat ensimmäistä kertaa lähisuhdeväkivallan työpaikkaan liittyväksi asiaksi.
Lähisuhdeväkivalta voi ulottua työpaikalle ja vaikuttaa sekä työntekijään että koko työyhteisöön. Etätyön lisääntyminen on tehnyt lähisuhdeväkivallasta entistä enemmän työelämää koskevan kysymyksen.
Väkivalta voi esimerkiksi heikentää työntekijän työkykyä, rajoittaa mahdollisuuksia säilyttää työpaikka tai osallistua koulutukseen, vaarantaa työmatkat, lisätä poissaoloja ja hidastaa urakehitystä. Väkivalta aiheuttaa kustannuksia paitsi yksilöille ja yhteiskunnalle myös työnantajille poissaolojen, työkyvyttömyyden ja alentuneen tuottavuuden kautta.
Työpaikka voi olla tärkeä turvapaikka ja taloudellinen itsenäisyys voi tarjota väkivaltaa kokevalle mahdollisuuden lähteä väkivaltaisesta suhteesta.
Työelämä on keskeinen areena sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja väkivaltaa kokeneiden tukemiseksi.
Myytti: Työnantajilla ei ole keinoja tukea lähisuhdeväkivaltaa kokeneita työntekijöitä
Fakta:
Työpaikalla saatavilla oleva tuki ja apu voivat olla ratkaisevia väkivaltaa kokeneen työntekijän tulevaisuuden kannalta.
Väkivalta voi seurata työntekijää työpaikalle esimerkiksi vainoamisen tai uhkailujen kautta. Lähisuhdeväkivalta voidaan sisällyttää työpaikan työturvallisuusriskien arviointiin.
Esihenkilöt ja työnantajat voivat vähentää riskejä ja toteuttaa yksilöllisiä turvatoimia esimerkiksi tarjoamalla joustavia työjärjestelyjä ja työaikoja, mahdollistamalla etä- tai lähityön, vaihtamalla työpisteitä, suojaamalla yhteystiedot, tarkistamalla tekniset laitteet, myöntämällä vapaata tai antamalla väliaikaista suojaa irtisanomiselta. Työnantajien on suojeltava myös muita työntekijöitä, jos heidän turvallisuutensa vaarantuu.
Työpaikan omat ohjeet ja tukiverkostot ovat olennaisia ennaltaehkäisyssä. Työnantajan tulee varmistaa, että tieto lähisuhdeväkivallasta, sen muodoista, seurauksista ja vaikutuksista sekä saatavilla olevasta tuesta on helposti kaikkien työntekijöiden saatavilla.
Myytti: Väkivaltaan puuttuminen on vaikeaa – parempi vaieta
Fakta:
Puuttuminen ehkäisee väkivaltaa ja voi merkittävästi parantaa ihmisen hyvinvointia. Jo kysyminen asiasta voi auttaa jotakuta tunnistamaan tilanteensa ja hakemaan apua.
Tärkeintä on osoittaa tukea ja ohjata väkivaltaa kokenut avun piiriin.
Jos epäillään, että kollega tai alainen kokee lähisuhdeväkivaltaa, asia voidaan ottaa puheeksi kahden kesken turvallisessa ympäristössä. Voidaan kysyä esimerkiksi: “Onko kotona turvallista?” Henkilöä tulee kuunnella empaattisesti, syyllistämättä ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen. Häntä ei tule painostaa lähtemään suhteesta.
Tarvittaessa suositellaan yhteydenottoa esihenkilöön, työterveyshuoltoon tai muihin tukipalveluihin. Asia tulee käsitellä luottamuksellisesti. Välittömässä vaarassa tulee ottaa yhteys poliisiin.
Myytti: Lähisuhdeväkivalta ei ole ammattiliittojen asia
Fakta:
Työelämä on keskeinen areena sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja väkivaltaa kokeneiden tukemiseksi. Ammattiliitot voivat olla avainasemassa väkivallan ehkäisyssä ja tuessa.
Ammattiliitot voivat:
-
Neuvotella sopimuksia, joihin sisältyy määräyksiä tuesta (joustavat työjärjestelyt, palkallinen vapaa, ohjeet ja koulutus)
-
Kouluttaa henkilöstön edustajia tunnistamaan ilmiön ja tukemaan väkivaltaa kokeneita
-
Vaikuttaa lainsäädäntöön ja edistää turvallisia työpaikkakäytäntöjä
-
Tehdä yhteistyötä auttajatahojen, kuten järjestöjen, kanssa
-
Sitoutua tukemaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneita työntekijöitä sekä työpaikalla että sen ulkopuolella
Yhdessä voimme murtaa myytit ja rakentaa työelämän ja yhteiskunnan, jossa jokainen on turvassa.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija.
