Pro Uutiset / Katri Kangas / lähde: Avi, Rakennusteollisuus
Hallituksen esityksen mukainen tilaajavastuulain uudistus lisäisi harmaata taloutta ja turhaa byrokratiaa, varoittaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue.
Hallituksen esitys vähentää työsuojelun vastuualueen mukaan toteutuessaan valvonnan tehoa ja lisää harmaan talouden elintilaa Suomessa. Samalla se lisää turhaa byrokratiaa sekä yrityksissä että viranomaisen toiminnassa. Esityksen puutteista räikeimmät liittyvät ulkomaisten työntekijöiden eläke- ja tapaturmavakuuttamiseen ja verovelkaan.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko maassa.
– Yleensä emme valvovana viranomaisena pyri julkisesti arvostelemaan lakia tai sen valmistelua. Nyt ehdotetut uudistukset ovat mielestämme kuitenkin niin huonoja, että meitä huolestuttaa, ymmärtävätkö päättäjät varmasti, millaisia seurauksia niillä on, sanoo valtakunnallista tilaajavastuutarkastajien tiimiä johtava ylitarkastaja Mikko Vanninen.
Ulkomaisten yritysten helppo laiminlyödä eläkevakuutukset
Tähän asti tilaajavastuulain valvonnassa on edellytetty, että tilaaja varmistaa, että kaikilla sopimussuhteen aikana ulkomailta lähetetyillä työntekijöillä on eläke- ja tapaturmavakuutus. Nyt lakia ollaan muuttamassa niin, että jos lähetetty työntekijä saapuu vasta työn alkamisen jälkeen, tilaajan ei tarvitse tätä tehdä. Sen sijaan vastuu siirtyisi ulkomaiselle alihankkijalle, jonka valvonta on tehotonta, koska sille ei voi määrätä laiminlyöntimaksua.
Käytännössä uudistus mahdollistaisi sen, että ulkomainen alihankkija voi lähettää ensin yhden työntekijän, jolla vakuutukset ovat kunnossa, ja parin päivän päästä 30 työntekijää, joilla vakuutuksia ei ole.
– On aivan käsittämätöntä, että yleisesti kentällä hyväksyttyjä toimintamalleja ja Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymää valvontalinjausta lähdetään muuttamaan siihen suuntaan, että ulkomaalaiset yritykset saavat markkinoilla kohtuuttoman kilpailuedun, Vanninen sanoo.
Verovelka ei enää estäisi sopimuksen tekoa
Valvonnassa on myös edellytetty, että tilaaja käyttää vain sellaisia sopimuskumppaneita, jotka ovat hoitaneet veronsa tai aikovat todistetusti hoitaa ne. Mikäli sopimuskumppanilla on verovelkaa mutta ei suunnitelmaa sen maksamiseksi, määrätään tilaajalle pääsääntöisesti aina laiminlyöntimaksu.
Uudistetun lain mukaan riittäisi, että tilaaja varmistaa, ettei yritys ole verovelkarekisterissä. Rekisterissä näkyvät jatkossa vain ne, joilla on verovelkaa yli 10 000 euroa ja verovelasta ei ole verottajan kanssa sovittua maksusuunnitelmaa. Lisäksi tilaaja voisi tehdä sopimuksen oman harkintansa mukaan, vaikka yrityksellä olisikin yli 10 000 euroa verovelkaa ja merkintä rekisterissä.
– 10 000 euron verovelka on pienelle yritykselle hirvittävän suuri. Uudistus helpottaisi verojen laiminlyöntiä, varsinkin lyhyen elinkaaren yritysten kohdalla. Tämä vaikuttaa tietenkin jatkossa negatiivisesti verokertymään, Vanninen huomauttaa.
Pron Vuorio: Helppoa olla samaa mieltä
On helppoa olla samaa mieltä hallituksen esityksen puutteista aluehallintoviraston kanssa, toteaa Ammattiliitto Pron ICT- ja viestintäsektorin johtaja Anssi Vuorio.
– Lähetettyjen työntekijöiden osalta selvitysvelvollisuus tulee olla olemassa myös sopimussuhteen aikana uusien työntekijöiden eläkevakuuttamista koskien. Tällä voidaan estää sitä, että tarvittavat todistukset hankitaan vain muutamien työntekijöiden osalta ja suuri osa työntekijöistä tulee työskentelemään myöhemmin ilman vaadittavia todistuksia. Myös Pro on lausunut asiasta lakia valmisteltaessa.
Verojen ja maksujen laiminlyönnin lisäksi keskeinen kysymys harmaan talouden torjunnassa on palkkojen maksamatta jättämiseen puuttuminen, Vuorio lisää.
– Väärinkäytöksistä tietoisella tilaajalla tulee olla vastuu alihankintaketjussa maksetuista vähimmäispalkoista. Silloin kun tilaaja tietää, että sopimuskumppani ei maksa työntekijöilleen lain tai työehtosopimuksen mukaisia vähimmäispalkkoja ja siitä huolimatta ostaa tältä palveluja, voidaan tilaajan menettelyn katsoa olevan yhtä moitittavaa kuin sopimuskumppanin.
– Tilaaja luultavimmin hyötyy työntekijöiden alipalkkauksesta ja tällöin on perusteltua kohdistaa vastuuta myös tilaajaan. Epärehellinen tilaaja vääristää kilpailua ja vahingoittaa rehellisesti toimivien yritysten toimintamahdollisuuksia, Vuorio huomauttaa.
Voimakas viranomaiskannanotto tulevan lain puutteista tukee myös Pron vaikuttamista asiassa, Vuorio tulkitsee.
– Eduskunnan päätöksentekijällä ei pitäisi olla huomauttamista lain korjaustarpeista, jos harmaaseen talouteen halutaan tosissaan vaikuttaa.
Myös Rakennusteollisuus yhtä mieltä
Myös Rakennusteollisuus RT ilmoittaa olevansa samaa mieltä siitä, että tilaajavastuulain uudistus vesittää harmaan talouden torjuntatoimia.
– Olemme useaan kertaan tuoneet selvästi esiin kantamme, että tilaajavastuulain uudistus on menossa metsään. On hämmästyttävää, jos joku vielä kuvittelee, että uudistus vie eteenpäin harmaan talouden torjuntaa, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari toteaa tiedotteessa.
Hallituksen esitys tilaajavastuulain uudistuksesta menee lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa.