Puukerrostalo pystyyn
Puukerrostalojen markkinaosuuden nostaminen 10 prosenttiin on puurakentamisohjelman tavoite. Ruotsissa kerrostaloista 20 prosenttia tehdään jo puusta.
Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa. Asunnoista 43 prosenttia sijaitsee kerrostaloissa.
Näitä lisää! Metsähallituksen tiedekeskus Pilke Rovaniemellä on onnistunut esimerkki puurakentamisesta.
Kuva: Teemu Lahtinen
Pro Uutiset/ Katja Palhus. Päivitetty 19.1.2012 klo 15.30
Puualan työllisyys ja vientitulot Suomessa nousevat pelkästään saamalla uusia kohteita ja uusia aloja. Näin sanoo valtakunnallisen puurakentamisohjelman tuore kehittämispäällikkö Markku Karjalainen.
– Puurakentamisen suurin kasvupotentiaali on kerrostalojen, julkisten rakennusten sekä hallien rakentamisessa.
Painopiste paperitehtaista puutaloihin
Suomessa valmistuu 30 000 asuntoa vuodessa. Karjalainen myöntää, että jos puu lisää markkinaosuutta, se vähentää työtä betoniteollisuudesta.
– Suurempi työllistävä vaikutus saadaan kasvattamalla Suomen puutuotteiden vientiä, joka on nyt 0,5 miljardia euroa. Se toisi töitä ja verotuloja, kehittämispäällikkö Karjalainen toteaa.
Suomen puuvarat olisi hyödynnettävä paremmin ja vienti Venäjälle saatava kukoistamaan. Nykyisellään Suomeen ostetaan puuta.
– Asia on koko metsäsektorille tärkeä. Kun kysyntää poistuu kemiallisesta metsäteollisuudesta, potkua pitäisi saada puurakentamiseen ja bioenergian tuotantoon, Karjalainen sanoo.
Paukkuja henkilöstön kehittämiseen
Myös Pron sopimusalavastaava Jari Uscahanov uskoo puualan kasvupotentiaaliin sekä koti- että vientimarkkinoilla.
– Puutuotteiden menekin ja viennin lisäämiseen pitäisikin pyrkiä nostamalla voimakkaasti niiden jalostusastetta.
Korkeamman jalostusasteen perusta on yritysten osaava henkilöstö. Työntekijöiden osaamistason nostaminen ja osaamisen hyödyntäminen merkitsee tuottavuuden kasvua sekä parempaa kilpailukykyä.
– Osaamistason nosto edellyttää kuitenkin alan työnantajilta merkittävästi nykyistä suurempaa panostusta työntekijöiden osaamisen kehittämiseen, Uschanov toteaa.
Palomääräykset sallivat kahdeksan kerrosta
Puurakentamista hidastaneet palomääräykset muuttuivat vuonna 1994. Vuonna 2011 säännöt sallivat jo 8-kerrokset asuin- ja toimistorakennukset.
– Kyse on teollisuuden rakenteesta. Kun on tehty iät ajat betonista, rakentajilla on epäilyksensä, sanoo Markku Karjalainen.
Puurakentamisen koulutustakin puuttuu.
– Kun ei ole rakennuskohteita, ei ole osaamista. Suunnittelijatkaan eivät ole tietoisia puun mahdollisuuksista.
Karjalaisen mukaan erityisesti ammattikorkeakoulujen puurakentamisen opetusta tulisi lisätä. Ammattikorkeat tuottavat valtaosan Suomen rakennesuunnittelijoista ja rakentamisen työnjohtajista. Myös ammatissa toimivien suunnittelijoiden ja työnjohtajien puurakentamisjatkokoulutukseen on panostettava.
Vuoden 2011 loppuun mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen yhdeksälle paikkakunnalle yhteensä 14 kohdetta, 32 taloa, 541 asuntoa.