Työpaikkaromanssi koitui kolmikymppisen naisen kohtaloksi sekä hyvässä että pahassa. Jo pariskunnan seurusteluaikana yhtenäinen työyhteisö alkoi rakoilla.

− Minua ei enää kutsuttu palavereihin ja muutenkin jätettiin ulkopuolelle. Seurusteluamme ei katsottu miesvaltaisessa työpaikassa hyvällä.

Pariskunta kihlautui, meni naimisiin ja nainen alkoi odottaa esikoistaan.

− En halunnut salata raskautta vaan kerroin siitä esimiehelleni heti ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä. Jo tuolloin oli tiedossa, että työpaikalla alkavat yt-neuvottelut.

Yt-neuvottelujen aikana esimies jäi lomalle ja nainen ilmoitti raskaudestaan tämän sijaiselle.

− Asia koski kahta yrityksen työntekijää, joten pidin ilmoitusta reiluna. Kävimmehän yhdessä työajalla muun muassa ultraäänitutkimuksissa.

Työ jatkui toisen tekemänä

Yt-neuvottelujen päättyessä molemmat tulevista vanhemmista irtisanottiin. Kahta päivää aiemmin johtaja oli kehunut naista hyvästä tuloksesta ja onnistumisista.

− Toimihenkilöistä minulla oli pisin työsuhde ja alan korkeakoulutus. Esimerkiksi täysin kouluttamaton työntekijä sai jäädä. En näe mitään muuta syytä irtisanomiseen kuin sen, että olin työyhteisön ainoa nainen ja jäämässä äitiyslomalle. 

Naisen jo ollessa työttömänä samaisessa yrityksessä avautui uusi työpaikka, jota nainen haki. Hän oli pitänyt te-toimistossa työnhakunsa voimassa raskaudesta huolimatta. Työnantaja ilmoitti sähköpostitse, ettei ketään palkatakaan. Muitakaan töitä ei tarjottu.

En näe mitään muuta syytä irtisanomiseen kuin sen, että olin työyhteisön ainoa nainen ja jäämässä äitiyslomalle.

Luottamusmies laati työnantajalle kirjelmän, joka koski lähinnä takaisinottovelvoitetta ja sen laiminlyöntiä. Kun velvoiteaika päättyi, työpaikkaan palkattiin uusi työntekijä uudella nimikkeellä. Lisäksi naisen entisiin tehtäviin on sittemmin palkattu hänen alaisensa. Tuotannollis-taloudellisista syistä työ ei loppunutkaan.

Tiedosta oikeutesi!

− Valitettavasti naisiin kohdistuva syrjintä on kestoaihe, tapauksia ilmenee edelleen. Usein asia konkretisoituu naisen palatessa perhevapailta takaisin työelämään. Syrjintää kohdistuu myös raskaana oleviin ja määräaikaisiin, toteaa tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta Prosta.

Työntekijää suojelevat tasa-arvo- ja työsopimuslait. Pitkältäkin perhevapaalta on oikeus palata aikaisempaan työtehtävään, eikä työsopimusta saa irtisanoa raskauden tai perhevapaan takia.

− Perhevapaalla olevan saa irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla vain, jos yrityksen toiminta päättyy kokonaan, Lehtoranta sanoo.

Pitkältäkin perhevapaalta on oikeus palata aikaisempaan työtehtävään, eikä työsopimusta saa irtisanoa raskauden tai perhevapaan takia.

Lehtoranta muistuttaa, että perhetilanteet vaikuttavat naisten palkkaukseen ja sitä kautta eläkkeeseen sekä urakehitykseen. Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan liiton naisjäsenet kokevat tulevansa syrjityiksi enemmän kuin miehet. Uralla on vaikea edetä ja esimerkiksi laiton irtisanominen voi aiheuttaa henkilökohtaisen tragedian.

− Raskaussyrjinnälle on nollatoleranssi, kuten tasa-arvovaltuutetun lokakuussa käynnistämässä kampanjassa todetaan.

Lehtorannan mukaan työnantajat saattavat hyödyntää sitä, että työntekijät ovat tietämättömiä omista oikeuksistaan. Neuvoa kannattaa kysyä ajoissa: Prohon tulee eniten yhteydenottoja vasta silloin, kun henkilö on jo irtisanottu.

Oikeudenkäynti edessä

Nainen otti yhteyttä liittoon nopeuttaakseen asian etenemistä ja saadakseen neuvoja.

− Tapasin liiton lakimiehen, ja hän laati työnantajalle kirjelmän, johon ei ole tullut vastausta. Syrjintätapaukseni etenee käräjäoikeuteen.   

Tällä hetkellä pariskunnalla sujuu hyvin. Nainen on työllistynyt yrittäjänä.

− Työmarkkinat pienellä paikkakunnalla näyttivät heikoilta, mutta nyt meille molemmille riittää töitä. Itsetunnolle potkut olivat kolaus, väkisinkin hakee itsestään syytä. Mutta jos naiset eivät tee lapsia, tulevaisuudessa ei ole työntekijöitäkään.