Energiapula on saanut suomalaiset kotitaloudet ja yritykset varautumaan sähkökatkoihin, mikäli ensi talvena Suomea uhkaa energiapula. Kiertävillä sähkökatkoilla halutaan taata riittävä sähkönsaanti. Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että tehopulan syntyessä alueelliset sähkökatkot toteutetaan ennalta sovitusti yritysten kanssa.
– Tällöin sähkön toimituskatkokset voivat vaikuttaa yrityksen tuotantoketjuihin ja samalla mahdollisuuteen työn suorittamiseen. Riski sähköntoimitusten tilapäisille katkoille on olemassa tulevana talvena, Ammattiliitto Pron sopimuspäällikkö Petteri Hyttinen kertoo.
Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava
Hyttisen mukaan työsopimuslaista löytyy yleissäännös työnteon estymisestä ja työnantajan
palkanmaksuvelvollisuudesta:
Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä TSL 2 luku 12 §
Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita.
Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.
Hyttisen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että mikäli työntekijä ei voi tehdä työtään työnantajasta johtuvasta tai työnantajan toiminnan estyessä esimerkiksi sähkökatkoksen takia, on työntekijä oikeutettu saamaan täyden palkan siltä ajalta, jona on ollut työnantajan käytettävissä.
Jos työnantaja yrittää sopia palkasta toisin, ota yhteyttä liittoon tai luottamusmieheen
Työsopimuslain säännös kuitenkin mahdollistaa palkan maksamisesta toisin sopimisen.
– Mikäli työpaikalla työnantaja esittäisi muuta palkkaa sovittavaksi sähkökatkoksen ajalta, ota yhteyttä luottamusmieheen ja liiton työsuhdepäivystykseen, Hyttinen kehottaa.
Hyttisen mukaan palkanmaksuvelvollisuuden kestoa ei ole rajoitettu mitenkään. Työnantaja voi kuitenkin katkaista palkanmaksuvelvollisuutensa lomauttamalla työntekijän työn vähyyden vuoksi. Lomautusmenettelyä käytettäessä on noudatettava työsopimuslain, toimialan työehtosopimuksen määräyksiä sekä yhteistoimintalakia.
Työntekemisen estyminen voi johtua monesta syystä
Työnantajasta johtuvat työnteon estymiset voivat johtua esimerkiksi työvälineiden rikkoontumisesta, raaka-aineiden saatavuudesta tuotantoon vaadittavan energian tai veden puutteesta.
– Työntekijällä on oikeus siis pääsäännön mukaisesti saada aina palkkansa esteestä huolimatta riippumatta siitä, mistä este johtuu, Hyttinen jatkaa.
Työnteko voi estyä myös työntekijästä tai työnantajasta riippumattomasta syystä.
– Työnteko voi estyä esimerkiksi tulipalon, luonnontapahtuman tai vastaavan syyn takia, jotka eivät johdu suoraan työnantajasta. Näidenkin tilanteiden yhteydessä työntekijä on oikeutettu saamaan esteen ajalta palkkaa, mutta kuitenkin enintään 14 päivältä, vaikka este jatkuisikin pidempään. Tavalliset säänvaihtelut tai luonnonilmiöt eivät kuitenkaan ole tässä tarkoitettuja esteitä, Hyttinen toteaa.
Sähkökatkot voivat aiheuttaa työturvallisuusriskin
Ammattiliitto Pron työympäristöasiantuntija Tanja Luukkanen muistuttaa, että työnantajan työsuojeluvastuuseen kuuluu riskienarviointi poikkeustilanteiden varalta.
– Eri aloilla ja eri työpaikoilla mahdolliset sähkökatkokset voivat vaikuttaa hyvin eri tavoin. Siksi jokaisella työpaikalla tulisi miettiä onko mahdollista, että sähkökatkokset voisivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on aina muutos- ja poikkeustilanteissa selvitettävä tilanteesta mahdollisesti aiheutuvat riskit sekä arvioitava niiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Terveydellisen merkityksen arvioinnissa kannattaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntijuutta.
– Kun riskit on tunnistettu ja niiden merkitys arvioitu, on työnantajan ryhdyttävä tarvittaviin toimiin riskin välttämiseksi tai mikäli se ei ole mahdollista, riskin vähentämiseksi. Toimenpiteiden riittävyyttä on myös seurattava ja arvioitava jatkuvasti. On myös tärkeää, että henkilöstö perehdytetään turvallisiin työskentelytapoihin poikkeustilanteissa.
Luukkanen muistuttaa, että jos työpaikalta puuttuu ohjeistus ja asia huolestuttaa, kannattaa olla yhteydessä työpaikan työsuojeluvaltuutettuun tai omaan esihenkilöön ja tiedustella asiaa. Mikäli on sellainen tunne, ettei työpaikalla aiota ryhtyä toimenpiteisiin, vaikka tilanne niin vaatisi, voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaisiin.
– Pron jäsen voi myös aina olla yhteydessä Pron työsuhde- ja virkaehtoneuvontaan lisäohjeiden saamiseksi.