Pro Uutiset / lähde: Aluehallintovirasto

Heikentynyt työkyky oli johtanut työsuhteen päättämiseen tai syrjivään kohteluun, kuten hanttihommiin siirtämiseen tai epämieluisiin työvuoroihin.

Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualue sai viime vuonna 196 työsyrjintään liittyvää yhteydenottoa, joista lähes puolet, 49 prosenttia, koski terveydentilaan perustuvaa syrjintää. Vajaa viidennes yhteydenottajista oli kokenut kansalaisuuteen tai etniseen alkuperään liittyvää syrjintää. 14 prosenttia yhteydenotoista liittyi raskauteen tai perhevapaiden käyttöön.

Terveys ei saa vaikuttaa sopimuspurkuun koeajalla

Valtaosa terveyteen liittyvistä yhteydenotoista koski tilanteita, joissa työnantaja oli päättänyt työsuhteen. Yleisimmin työsuhde oli purettu koeajalla samanaikaisesti työntekijän sairausloman kanssa. Työnantaja ei yleensä ollut ilmoittanut työsuhteen purkamiselle muuta syytä kuin koeajan, eikä ollut aiemmin huomauttanut työntekijälle siitä, että työsuorituksessa olisi puutteita.

– Työsopimuslain mukaan koeaikapurkua ei saa suorittaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Jos koeaikapurku ajoittuu työntekijän sairausloman yhteyteen, työnantajalle syntyy näyttövelvollisuus siitä, että terveydentila ei ole vaikuttanut koeaikapurkuun, sanoo Etelä-Suomen avin ylitarkastaja Jenny Rintala.

Työnantaja ei osaa suhtautua työkyvyn heikentymiseen

Aluehallintoviraston mukaan yhteydenotoista näkyy se, ettei työpaikoilla aina osata suhtautua osatyökykyisiin työntekijöihin, vaan heistä halutaan päästä eroon. Työturvallisuuslain mukaan työn järjestelyissä ja mitoituksessa on kuitenkin otettava huomioon, että ihmisillä on erilaiset edellytykset suoriutua työssä tai ne voivat vaihdella työuran eri vaiheissa.

– Työnantajan tulee selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä sekä kartoittaa tarvittavat tukitoimet. Tukitoimia voivat olla esimerkiksi työtä ja työaikaa koskevat järjestelyt työpaikalla, Rintala kertoo.

Irtisanominen terveydentilan vuoksi on perusteltua vain, jos työkyky on alentunut olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Yleensä tällöin edellytetään myös lääketieteellistä ennustetta sairauden tulevasta kestosta sekä työntekijän paranemis- ja kuntoutumismahdollisuuksista.

Syrjintään liittyvät yhteydenotot kasvaneet tasaisesti

Yhteydenottojen perusteella Etelä-Suomessa tehtiin viime vuonna 99 työsyrjintää koskevaa tarkastusta. Noin joka kolmannessa tarkastuksessa työsuojelutarkastaja ohjeisti työnantajaa noudattamaan lainsäädäntöä. 26 tapauksessa oli todennäköisiä perusteita epäillä työsyrjintärikosta, ja asiasta ilmoitettiin poliisille.

Syrjintää koskevien yhteydenottojen määrä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on kasvanut tasaisesti. Taustalla voi olla se, että syrjintään liittyviä oikeustapauksia on uutisoitu aiempaa enemmän. Syrjinnän yleistymistä ei avin mukaan voi luvuista päätellä.

Aiheesta aiemmin:

27.03.2014 Suomalaisten työkykyennuste kohentunut

15.01.2014 Rakas, kallis työkyky

02.12.2013 50 vuotta töissä