Tampereen yliopiston kampusten käytävät hiljenevät keskiviikkona, kun yliopiston kolmella kampuksella järjestetään vuorokauden mittainen lakko. Lakolla pyritään vauhdittamaan ratkaisun löytymistä yliopistojen työriitaan, joka on kuukausien neuvottelujen jälkeen päätynyt pattitilanteeseen.
Yliopiston lakko on Suomessa harvinainen. Edellisen kerran lakossa oli Helsingin yliopisto seitsemän vuotta sitten.
– Tällä kertaa lakossa on ensimmäisenä Tampere, mutta mehän menemme lakkoon kaikkien Suomen yliopistojen puolesta, Tampereen yliopiston pääluottamusmies Ari Moskari sanoo.
Yliopistolaisten työriidan keskiössä ovat yleisen linjan mukaiset, yleiskorotuspainotteiset palkankorotukset ja opetushenkilöstön opetustuntikatto.
Työnantajia edustava Sivistysala Sivista on ehdottanut työehtosopimukseen heikennyksiä, kuten sopimukseen kirjatun opetustuntikaton poistoa.
Tuntikatolla suojellaan opetus- ja tutkimustyötä tekeviä liialliselta työkuormalta. Moskarin mukaan opetuksen laatu, tutkimus- ja innovaatiotoiminta kärsisi katon poistamisesta.
– Esimerkiksi täällä Tampereella työhönsä sitoutunut henkilöstö teki budjetoitua paremman tuloksen viime vuonna. Mikäli työehtosopimukseen tulee heikentäviä muutoksia, sillä varmasti on merkitystä tulevien vuosien tulokseen ja työhyvinvointiin yliopistoissa, Moskari sanoo.
Harvinainen lakko herättää kysymyksiä
Työntekijäpuolta neuvotteluissa edustavat Ammattiliitto Pron lisäksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Oikeudenmukaisten työehtojen lisäksi ne hakevat neuvotteluissa yleisen linjan mukaisia, yleiskorotuspainotteisia palkankorotuksia.
Moskarin mukaan yliopistojen eri henkilöstöedustajat ovat pitäneet viime viikkoina tiiviisti yhteyttä toisiinsa. Lähestyvä lakko on herättänyt henkilöstössä paljon kysymyksiä muun muassa työriidan syistä ja sen vaikutuksista yksittäisiin työntekijöihin.
– Tilanne on haastava siksi, että lakko osuu toukokuulle ja Tampereen yliopistolla lomaraha määritellään toukokuun palkan mukaan. On vielä hieman epäselvää, miten lakkopäivä vaikuttaa lomarahoihin, Moskari sanoo.
Osa työntekijöistä on ollut huolissaan myös siitä, miten aiemmin varatun, lakkopäivälle osuvan lomamatkan käy.
– Ei lakko sellaisiin vaikuta, mikäli ne on sovittu ennen lakkovaroituksen antamista. Jos lomista on sovittu, ne pidetään, Moskari sanoo.
Suomen 13 yliopistossa työskentelee 35 000 palkansaajaa. Prolaiset työskentelevät yliopistoissa asiantuntija- ja tukihenkilötehtävissä esimerkiksi tiedekunnissa, laboratorioissa, kirjastoissa, opintohallinnossa ja yliopistopalveluissa. Vaikka syyt lakon taustalla koskevat Moskarin mukaan tällä hetkellä enemmänkin opetushenkilökuntaa, ovat prolaiset valmiita tukemaan heitä tavoitteiden saavuttamisessa.
Toiveissa työrauha
Lakon piirissä ovat kaikki Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työt. Lakon ulkopuolelle on rajattu tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.
– Meillä on esimerkiksi IT-tukea, jota on pakko ylläpitää. Lisäksi meillä on koe-eläinlaboratorioita ja tekniikan laboratorion prosesseja, jotka vaativat jatkuvaa ylläpitoa, Moskari kertoo.
Työriitaan oli määrä etsiä ratkaisua 5. ja 6. toukokuuta valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran johdolla. Vuorokauden kestävä lakko alkaa keskiyöllä 7. toukokuuta, ellei sopua synny ennen sitä.
– Meillä on vielä toive, että saataisiin sovintoesitys ja työehtosopimus syntymään ennen keskiviikkoa. Kaikkien toiveena on, että työrauha palautuisi, Moskari sanoo.
Kuva: Lakko hiljentää keskiviikkona myös Tampereen yliopiston Hervannan kampuksen.