– Aika kimuranttia ja keskeneräistä on,  Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen luonnehtii parhaillaan käynnissä olevia teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluja.

Neuvotteluissa hiertävät etenkin niin sanotut kiky-tunnit eli edellisen hallituksen aikaiseen kilpailukykysopimukseen sisältyneet ylimääräiset työtunnit. Yksityisen sektorin työnantajat haluaisivat säilyttää tunnit ja pikemminkin lisätä niiden määrää.

– Meidän ihmisillä tuolla työpaikoilla on tästä asiasta hyvin selvä näkemys: ilmaisia työtunteja ei tehdä jatkossa, Malinen sanoo.

Meidän ihmisillä tuolla työpaikoilla on tästä asiasta hyvin selvä näkemys: ilmaisia työtunteja ei tehdä jatkossa.

Kiky-tuntien lisäksi työnantaja- ja palkansaajapuolilla on erilaisia näkemyksiä muun muassa sairausajan palkasta, palvelusvuosilisistä ja ylityökorvauksista.

Malisen mukaan työnantajapuolen esittämät leikkaukset tietäisivät teknologiateollisuudessa työskenteleville asiantuntijoille jopa kymmenen prosentin lovea vuosiansioihin.

– Tällaista emme liittona pysty mitenkään hyväksymään, Malinen painottaa.

Teknologiateollisuus on päänavaaja

Muiden alojen liitot seuraavat silmä kovana teknologiateollisuuden neuvotteluja, sillä se on ensimmäinen suuri ala, joka on sorvaamassa uutta tessiä eli työehtosopimusta.

Teknologiateollisuuden neuvottelemat keskeiset sopimusehdot ja palkankorotusprosentit antavat osviittaa perässä tulevien liittojen neuvotteluihin.

– Päänavaussopimuksella on merkitystä koko työmarkkinakierrokselle, Malinen vahvistaa.

Teknologiateollisuuden sopimus päättyy lokakuun viimeinen päivä. Liuta muiden alojen sopimuksia seuraa perässä. Työmarkkinakierroksen viimeiset neuvottelut tesseistä ja virkaehtosopimuksista käydään ensi keväänä.

Kiinnostaviksi teknologiateollisuuden neuvottelut tekee myös koko alan merkittävyys. Teknologiateollisuus on tärkeä vientiala, ja sopimuksella on merkitystä suomalaisten yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn.

Teknologiateollisuus on tärkeä vientiala, ja sopimuksella on merkitystä suomalaisten yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn.

Tavoitteet kentältä

Juuri nyt alan tes-neuvonpitoja käydään lukuisissa pienissä eri aiheita käsittelevissä neuvottelupöydissä. Kun osapuolten kesken syntyy yhteisymmärrys, asia etenee isoon pöytään, jossa istuu koko neuvotteluorganisaatio molemmilta puolilta. Vasta iso pöytä tekee varsinaisia päätöksiä.

– Mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu, puheenjohtaja tiivistää tes-neuvottelujen periaatteen.

Varsinaisia neuvotteluita on edeltänyt työnantaja- ja palkansaajapuolen keskustelu sekä yleisestä että alan erityisestä taloustilanteesta. Tämän jälkeen osapuolet vaihtavat tavoitepapereitaan, joihin kumpikin on kirjannut, millaisia asioita he neuvotteluissa tavoittelevat.

Mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu, puheenjohtaja tiivistää tes-neuvottelujen periaatteen.

– Meidän tavoitteemme ovat luottamushenkilöiden muodostamien neuvottelukuntien asettamia, Malinen selittää.

Into kasvaa loppua kohti

Puolin ja toisin into löytää ratkaisu on sitä kiivaampi, mitä lähempänä sopimuksen päättyminen on.

Jos sopimusta ei synny määräaikaan mennessä, koittaa sopimukseton aika, jolloin liitoilla ei ole enää työrauhavelvoitetta. Työtaistelut kuten lakot ovat sopimuksettomana aikana laillisia.

Neuvotteluiden ollessa vielä kesken Malinen ei lähde arvioimaan, onko edessä työtaisteluita vai ei.

– Vaikka tilanne on välillä hyvin kireä, niin kuin se nytkin on, niin silti jokainen sopimus syntyy joskus.

–Vaikka tilanne on välillä hyvin kireä, niin silti jokainen sopimus syntyy joskus. 

Sopimuksen solmiminen on myös työnantajan etu, sillä se tuo ennustettavuutta yritysten tulevaisuuden näkymiin ja takaa työrauhan, Malinen summaa.