Hyppää pääsisältöön

Teknostressi vai teknoimu – valitse itse

digitalisaatio, teknostressi, uuden opettelu
Tekoäly, algoritmit, digitalisaatio ja ohjelmistorobotiikka. Pelottavia asioita, joista maalataan kauhukuva: työpaikat tuhoutuvat, kun robotit ja automaatio jyräävät meidät. Höpsistä, sanoo se, joka innostuu teknologiasta työn helpottajana. Hän haluaa oppia, miten voi omassa työssään hyödyntää uusinta keinoälysovellusta.

Teknostressi vai teknoimu – valitse itse

Julkaistu 26.06.2017 klo 09:56
ProStoori
Kirjoittanut
Jukka Nortio
Tekoäly, algoritmit, digitalisaatio ja ohjelmistorobotiikka. Pelottavia asioita, joista maalataan kauhukuva: työpaikat tuhoutuvat, kun robotit ja automaatio jyräävät meidät. Höpsistä, sanoo se, joka innostuu teknologiasta työn helpottajana. Hän haluaa oppia, miten voi omassa työssään hyödyntää uusinta keinoälysovellusta.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemi tutkii, miten työpaikoilla voidaan vähentää teknostressiä ja lisätä teknoimua.

 

– Teknostressi on yksi työstressin muoto. Sen torjuntaan pätee tutut neuvot: pidä huoli itsestäsi ja työkyvystäsi. Jos jaksat töissä muutenkin hyvin ja innostut uusista asioista, ei teknostressikään uhkaa sinua. Myös työolot pitää olla kunnossa ja esimerkiksi työkuorma kohtuullinen.  

Näe mahdollisuudet

Mäkiniemi neuvoo, ettei uhkakuvia nostattavaan puheeseen kannata mennä mukaan vaan mieluummin nostaa esille uuden teknologian hyviä puolia ja mahdollisuuksia. Työnantajan velvollisuus on kertoa, mitä hyvää teknologia tuo työhön, kun automaatio, robotisaatio, tekoäly ja muut vapauttavat ihmiset tylsistä ja mekaanisista työtehtävistä tekemään töitä, joihin vain ihmiset kykenevät.

 

Oikean asenteen lisäksi on hyvä pitää yllä ammattitaitoa ja yleissivistystä siitä, mitä uudet asiat ovat. Terve uteliaisuus ja innostus uutta kohtaan auttavat monen uuden asian yli. Uudet teknologiat synnyttävät väistämättä muutoksen, jonka virtaan kannattaa tempautua.

Uuden opettelu ja onnistuminen inspiroi ihmistä ja tuottaa iloa.

Mäkiniemi korostaa, että ihminen saa myös pelätä ja olla kiukkuinen teknologian aiheuttamalle muutokselle. Negatiivisiin tunteisiin ei pidä jäädä vellomaan, vaan ne on hyvä käsitellä pois, jotta voi nähdä muutoksen mahdollisuudet itselleen.

 

– Uuden opettelu ja onnistuminen inspiroi ihmistä ja tuottaa iloa. Siihen pääsee parhaiten kokeilemalla ja avoimella suhtautumisella uuteen. Esimerkiksi opettajat ovat ottaneet uuden teknologian ilolla vastaan, kun he ovat huomanneet sen innostavan oppilaita ja edistävän oppimista.

Jokaisen pitäisi saada kehittää omaa työtään

Uuden teknologian käyttöönoton tärkein asia on, että jokainen työntekijä pääsee vaikuttavaan teknologiavalintoihin ja siihen, miten uusia työvälineitä ja työntekotapoja otetaan käyttöön.

 

– Tärkeintä on aina muistaa se, että ihmiset osaavat itse parhaiten kehittää omaa työtänsä myös uusilla välineillä.

 

Vertaistuella voi loiventaa muutosta.

 

– Uudet asiat jo omaksuneiden työntekijöiden kannattaa opastaa kollegoita uusiin asioihin kädestä pitäen. He tietävät parhaiten, miten ongelmakohtia ratkotaan, kun ovat niihin aiemmin törmänneet. Käyttöönottovaiheessa on syytä kerätä koko ajan palautetta ja miettiä, miten muutosta on hyvä viedä eteenpäin jatkossa.

Suomalainen työntekijä osaa joustaa

Mäkiniemi muistuttaa, että suomalaiset työntekijät ja organisaatiot ovat tähänkin saakka selvinneet hyvin mullistuksista. Automaation ja robotisaation aiheuttama muutos on vain yksi lenkki tässä jatkumossa.

 

– Me olemme selvinneet monista työelämän muutoksista. Osaamisen ja mukautumiskyvyn ansiosta selviämme tästäkin.

 

Mäkinimi onkin lanseerannut oivat termin kyvyllemme joustaa ja omaksua parhaat puolet uudesta: technostrech eli teknologiajousto.

 

Ota se omaksi käyttöön.