Hyppää pääsisältöön

Telakkaväki sementoi yhteistyötään yli rajojen

Saksalaiset ja suomalaiset ay-vaikuttajat lujittivat yhteistyötään Helsingissä.
Meyerin telakoiden väki Saksasta ja Suomesta vahvisti yhteistyötään. Saksalaisvaltuuskunta kävi torstaina Turun telakalla ja tänään se pohti Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron johdon kanssa ajankohtaisia asioita Helsingissä. Yhteisiin ongelmiin etsitään yhteisiä ratkaisuja.

Telakkaväki sementoi yhteistyötään yli rajojen

Julkaistu 19.08.2022 klo 15:57
Uutiset
Kirjoittanut
Suvi Sajaniemi
Kuvaaja Tuukka Rantala
Meyerin telakoiden väki Saksasta ja Suomesta vahvisti yhteistyötään. Saksalaisvaltuuskunta kävi torstaina Turun telakalla ja tänään se pohti Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron johdon kanssa ajankohtaisia asioita Helsingissä. Yhteisiin ongelmiin etsitään yhteisiä ratkaisuja.

Tuhansien ja tuhansien työläisten Meyer-konsernilla on kolme telakkaa, kaksi Saksassa ja yksi Suomen Turussa. EU-säädösten mukaista eurooppalaista yritysneuvostoa Meyerilla ei kuitenkaan ole, koska toimipisteet on pilkottu säätiöihin. Turun telakan omistaa eri säätiö kuin kaksi muuta telakkaa. Tuotantoverkostoon kuuluu myös Meyerin perheen omistamat runsaat 40 muuta yritystä kahdeksassa eri EU-maassa.

Yhteistyön siivittäjäksi näissä monimutkaisissa yritysrakenteissa Meyerin työntekijät ovat perustaneet oman verkostonsa. Apuna ovat Teollisuusliitto ja saksalaisten telakkatyöläisten etuja puolustava IG Metall eli Saksan metalliliitto.

Kahdeksan hengen saksalaisvaltuuskunta kävi torstaina Turun telakalla ja tänään perjantaina pohdittiin yhdessä Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron johdon kanssa ajankohtaisia asioita Helsingin Hakaniemessä. Jo ensimmäisen tapaamisen jälkeen helmikuussa 2020 on zoom-tapaamisten kaltaisilla sähköisillä kanavilla pidetty tiiviisti yhteyttä.

Turussa laadittiin myös yhteinen julistus yhteistyön jatkamisesta ja vakiinnuttamisesta.

Mitä hyötyä?

– On hyvä saada tietoa todellisesta tilanteesta myös työntekijäpuolelta. Silloin ei jäädä vain työnantajan puolelta tulevan informaation armoille, Heiko Messerschmidt toteaa .

Messerschmidt on IG Metallin rannikkoseutujen aluesihteeri.  Noin hän vastasi kysymykseen tämän kansainvälisen yhteistyön hyödyistä ja siitä, onko työnantajapuoli yrittänyt pelata telakoiden saksalaisia ja suomalaisia työntekijöitä toisiaan vastaan.

– Kaikkein tärkein on se luottamus, jonka olen jo nähnyt syntyneen suomalaisten ja saksalaisten välille, painottaa puolestaan Kathrin Schäfers IG Metallin kansainväliseltä osastolta.

Kun on luottamusta, pystytään vapaasti vaihtamaan tietoja ilman epäilyjä siitä, mihin tarkoituksiin tietoja oikein käytetään.

Yhteiset pulmat

Miten saada usein työskentelymaansa kieltä osaamattomat siirtotyöläiset liittymään liittoon? Miten selättää ammattitaitoisten työntekijöiden pula? Miten selvitä Covid-19-pandemian kaltaisesta kriisistä?

Kummassakin maassa ay-väki taistelee aivan samanlaisten ongelmien kanssa. Messerschmidt tunnustaa, että saksalaisetkaan eivät ole vielä keksineet mitään takuuvarmaa ratkaisua tuohon siirtotyöläisten järjestämisongelmaan.

– Ideana ei olekaan se, että IG Metall tulee neuvomaan, että nyt teidän pitää tehdä näin. Ei, meidän pitää yhdessä ja yhteistyöllä keksiä ratkaisut, Schäfers painottaa jopa yli valtionrajojen kukoistavan parviälyn hedelmällisyyttä.

Saksalaiskaksikko kaavailee, että työntekijöiden yhteistyö saattaa poikia myös yhteisiä vaatimuksia kahdesta maasta Meyerin johdon suuntaan. Sitä ei mitenkään vielä luvata, mutta ehkä tulevaisuudessa yhtenä toiveena Meyerin johdolle voisi olla myös tuotannossa toimivien työntekijöiden, esimerkiksi hitsareiden, vaihto telakoiden välillä.

Schäfers huomauttaa, että tämä saattaisikin olla yritysjohdolle hyvä testi. Ay-väelle on näet vakuutettu, että työnantajan puolelta arvostetaan ja kannustetaan työntekijöitä yhteistyöhön.

­– Mutta toteutuvatko lupaukset myös käytännön tasolla? Schäfers pohtii.

Messerschmidt uskoo, että hitsarien kaltaisten ammattilaisten työpaikkavaihto voisi kohentaa ainakin telakoiden tuottavuutta, kun hyvät käytännöt siirtyisivät maasta toiseen.  

Kummastusta ydinvoimasta ja tes-kiemuroista

Perjantain aamupäivällä puheenjohtajat Riku Aalto Teollisuusliitosta ja Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta samoin kuin 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen Teollisuusliitosta pitivät perinpohjaiset esitykset Suomen tämän hetken taloustilanteesta samoin kuin työehtosopimusneuvottelujen kiemuroista. Puheissa tuli mainituksi myös se, että suomalainen teollisuus odottaa nykyisessä tilanteessa malttamattomana Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tuotannon aloittamista.

– Maailmamme monimutkaisuutta osoittaa se, että tilanne kahdessa eurooppalaisessa maassa, näinkin lähellä toisiaan sijaitsevassa, on niin tavattoman erilainen. Meillä Saksassa halutaan sulkea ydinvoimalat, teillä ollaan avaamassa uusi, Schäfers hämmästelee.

Schäfersille tiedot myös siitä, että muiden muassa kuntasektorin palkkojen kytkeminen teollisuustyöväestön neuvotteluihin on lyönyt kiilaa eri ammattiliittojen välille, olivat ”surullista kuultavaa”.

Kuvateksti:  Saksalaisvieraat ja Teollisuusliiton sekä Ammattiliitto Pron johto kokoustivat yhdessä Teollisuusliiton talolla Hakaniemessä.

Juttu julkaistiin ensimmäiseksi Teollisuusliiton jäsenlehden Tekijän verkkosivuilla.