Koronakriisin keskellä työehtosopimusneuvottelut jatkuvat yhä muutamilla Ammattiliitto Pron aloilla osin sähköisten välineiden avulla. Palvelusektorilla neuvottelut ovat kesken esimerkiksi rakennusalalla. Teollisuudessa auki ovat enää mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden sopimukset.

Pron palvelusektorilla on neuvoteltu tähän mennessä toistakymmentä sopimusta valmiiksi. Kaikkiaan prolaisia palvelualan sopimuksia on 22. Sopimuksen ovat saaneet esimerkiksi lentoalat. Teollisuussektorilla sopimuksia on solmittu kaikkiaan 13.

Kiky jyräsi muut aiheet

Tällä neuvottelukierroksella parrasvaloissa on ollut yksi asia ylitse muiden – Juha Sipilän hallituksen kätilöimän kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat palkattomat työtunnit eli niin sanotut kiky-tunnit.

Kikyn lisäksi neuvoteltavaa on ollut palkkaratkaisussa eli palkankorotusten suuruudessa, painotuksissa ja ajankohdissa.

– Kyllä neuvottelut ovat tällä kierroksella tiivistyneet kikyyn, Pron palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen sanoo.

– Jäseniltä tuli selvä viesti, että kiky-tunneista ja palkattomasta työstä pitää päästä eroon, vahvistaa Pron teollisuussektorin johtaja Anssi Vuorio.

Prolaisten alojen helmikuiset päänavaajasopimukset kemianteollisuudessa ja teknologiateollisuudessa viitoittivat kiky-tuntien kohtaloa. Toistaiseksi palkattomat tunnit on neuvoteltu kaikista prolaisista työehtosopimuksista pois tavalla tai toisella.

Toistaiseksi palkattomat tunnit on neuvoteltu kaikista prolaisista työehtosopimuksista pois tavalla tai toisella.

Palvelusektorilla kiky-tunneista sopimista väritti Pyykösen mukaan aiemmin tehtyjen sopimusten moninaisuus. Joissakin työehtosopimuksissa oli kirjaus kikystä, joissakin ei. Joillakin aloilla ja työpaikoilla tehtyä kiky-kirjausta oli noudatettu ja palkattomia töitä tehty, toisilla kiky-kirjauksia ei pantu täytäntöön.

–  Tuoreissa tesseissä kiky-tunteja on kompensoitu eri tavoin. Me olemme koettaneet saada kiky-tuntien tilalle koulutusta. Sitä ei ole koskaan liikaa, ja se on meidän jäsenillemme tärkeää, Pyykönen kertoo.

Vuorion mukaan neuvottelujen mittaan kävi selväksi, että työnantajaliitot koordinoivat kiky-tunneista sopimista hyvin vahvasti.

– Joka pöydässä työnantajat esittivät hyvin samanlaisia malleja siitä, miten kikyn kustannusvaikutukset pitäisi ottaa huomioon, hän kertoo.

Paikallisten erien osuus pieneni teollisuudessa

Palkkaratkaisut ovat noudattaneet vientialojen viitoittamaa linjaa. Korotukset ovat liikkuneet 3,2–3,3 prosentissa.

Palkkaratkaisut ovat noudattaneet vientialojen viitoittamaa linjaa. 

– Toistaiseksi olemme saaneet neuvoteltua sopimuksiin ihan kohtuulliset palkkaratkaisut. Korotusprosenteissa on hienoista eroa, mikä selittyy eri pituisilla sopimuskausilla, Pyykönen sanoo.

Palvelualoilla korotusten painotuksissa on ollut sopimuskohtaisia eroja. Kullekin alalle on sorvattu hieman omanlaisensa ratkaisu. Eroja on esimerkiksi siinä, mikä osuus korotuksesta on paikallisesti yrityksissä päätettävissä ja mikä yleistä, kaikille automaattisesti tulevaa korotusta. Eroja on myös korotusten maksamisen alkamisajankohdissa ja siinä, miten korotukset painottuvat ajallisesti.

Vuorion mukaan teollisuussektorin sopimuksissa paikallisesti sovittavan erän osuus pieneni edelliseen sopimuskierrokseen verrattuna.

Poikkeuksellinen neuvottelukierros

Vielä jatkuvaa neuvottelukierrosta Vuorio kuvailee täysin poikkeukselliseksi. Hänen yli 20-vuotisen neuvottelu-uransa aikana sopimusten sorvaaminen ei ole koskaan kestänyt näin pitkään.

– Hyvin kauan neuvoteltiin niin, ettei oikeastaan mikään asia liikkunut. Vasta kun isot kemianteollisuuden ja teknologiateollisuuden lakot uhkasivat, neuvottelut lähtivät käyntiin, hän selittää.

Vuorion mukaan työnantajat pitkittivät neuvotteluita tarkoituksellisesti.

Myös Pyykösen mukaan sopimusten sorvaaminen oli tahmeaa ja turhauttavaakin edelliseen neuvottelukierrokseen verrattuna.

Työnantajat pitkittivät neuvotteluita tarkoituksellisesti.

– Osan neuvotteluista aloitimme jo viime syyskuussa. Neuvottelut eivät päässeet kunnolla käyntiin, kun kaikki odottivat vientialojen avausta siitä, miten kiky-tuntien käy ja mikä on korotuslinja, Pyykönen kuvailee.

Vuorio harmittelee myös sitä, että kierroksella tekstiasiat jäivät sivuun. Esimerkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta tai tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta saati työhyvinvoinnista ei juurikaan saatu neuvoteltua kirjauksia sopimuksiin.

– Jotain pientä saatiin, mutta ei merkittäviä muutoksia. Tämä on asia, jota ammattiliittojen pitää yhdessä miettiä. Miten saadaan laadullisia asioita työehtosopimuksiin entistä paremmin mukaan, Vuorio huomauttaa.