YK:n valtiosopimuksia tulkitseva Haagin kansainvälinen tuomioistuin linjasi torstaina 21.5. lausunnossaan lakko-oikeuden kuuluvan perusoikeuksiin. Tuomioistuin totesi odotetusti tärkeässä linjauksessaan lakko-oikeuden olevan osa järjestäytymisvapautta.
Tuomioistuin tulkitsi lakko-oikeuden (right to strike) olevan osa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) järjestäytymisvapaussopimusta nro 87, joka on peräisin vuodelta 1948. Sopimuksessa ei nimenomaisesti todeta lakko-oikeutta, mutta sen on jo pitkään tulkittu olevan osa oikeutta järjestäytyä ja perustaa ammattiliittoja. ILOn 187 jäsenvaltiosta 158 – Suomi mukaan luettuna – on sitoutunut noudattamaan kyseistä sopimusta.
- Haagin päätös on tärkeä vahvistus sille periaatteelle, että lakko-oikeus ei ole erillinen etuus vaan erottamaton osa järjestäytymisvapautta. Olin itse läsnä ILO:n vuosikokouksessa 2012, kun tämä kiista käynnistyi. Meille tämä tarkoittaa, että työ, jota teemme joka päivä työpaikoilla järjestäytymisen vahvistamiseksi, saa lisää kansainvälistä oikeudellista selkänojaa, Pron kansainvälisen työn asiantuntija Karri Lybeck sanoo.
Haagissa annetussa lausunnossa kyse oli työnantajapuolen pitkäaikaisesta kansainvälisestä tavoitteesta heikentää palkansaajien työtaisteluoikeutta. Työnantajat väittivät, että ILOn järjestäytymisvapaussopimus tunnustaa oikeuden liittojen perustamiseen ja järjestäytymiseen, mutta ei oikeutta lakkoon.
Jos työnantajien tulkinta olisi hyväksytty, se olisi voinut johtaa tilanteeseen, jossa sopimukseen sitoutuneet valtiot voisivat kansallisin päätöksin rajoittaa kohtuuttomasti lakko-oikeutta tai jopa kieltää lakot kokonaan edellyttäen, että muita kansainvälisiä velvoitteita ei ole.
Kansallisilla päätöksillä jäljelle olisi voinut jäädä vain oikeus neuvotella, ei oikeutta työtaisteluun neuvottelujen vauhdittamiseksi. Haagin tuomioistuimen päätös vahvistaa kansainvälisesti vakiintuneen tulkinnan ja tukee palkansaajien oikeuksia myös jatkossa.
Artikkeli on muokattu STTK:n uutisesta. Ammattiliitto Pro on STTK:n suurin yksityisalan liitto.