Hallituksen viimeviikkoinen budjettiriihi todisti kuinka hallituspuolueet pakoilevat yhteisvastuuta kansakunnan vaikeana hetkenä. Näyttää siltä, että unelmissa siintää yövartijavaltio, missä voita on tarjolla leivän päälle vain niillä, joilla siihen on itse varaa.
Suomen työttömyys on ennätyslukemissa, ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa jopa nopeammin kuin 1990-luvun lamassa. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeampaa työelämään on palata. Työtä vailla olevien määrä onkin suomalaisen yhteiskunnan polttavimpia ongelmia.
Silti hallitus ei tarttunut ammattiyhdistysliikkeen ehdotukseen työttömyysturvan suojaosien palauttamisesta. Tutkimustiedon mukaan suojaosa helpottaisi osa-aikatyön vastaanottamista ja vahvistaisi työttömien mahdollisuuksia palata työelämään. Työllisyystoimien puute kertoo, ettei hallitus ymmärrä työttömien arkea eikä työmarkkinoiden toimintaa.
Samaan aikaan valtio velkaantuu ennätystahtia. Nykyinen hallitus on ottanut velkaa enemmän kuin yksikään aiempi hallitus Suomen itsenäisyyden aikana. Tällaisessa tilanteessa voisi odottaa, että myös eniten omistavat osallistuisivat nykyistä suuremmalla osuudella yhteisen talouden vahvistamiseen.
Hallitus toimii päinvastoin. Se päätti alentaa suuryritysten veroja velkarahalla ja vähentää näin niiden osuutta yhteisten menojen rahoittamisesta. Talouseliitti on kiittänyt hallitusta velkaantumisen hillitsemisestä, mutta perusteluissa on ammottava ristiriita: velkalaivaa ei pelasteta tekemällä siihen uusia reikiä.
Yhteisöveron alennus ja työllisyystoimien puute eivät ole saaneet kiitosta taloustieteilijöiltä. Hallitus on hylännyt tietoon perustuvan päätöksenteon periaatteet, ja ”rikkaat ensin” -ideologia tuntuu ohjaavan kaikkea tekemistä.
Hyvinvointivaltio perustuu yhteisvastuuseen. Hallituksen suunta vie kohti yövartijavaltiota, jossa yhteisillä veroilla rahoitetaan lähinnä maanpuolustus ja turvallisuus. Terveydenhuolto, päivähoito ja koulutus jäävät yhä enemmän niiden varaan, joilla on niihin itse varaa.
Se on lohduton tulevaisuudennäkymä.
Kirjoittaja on Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.