Uudet yt-neuvottelut käynnistyivät valtion koulukodeissa vain puoli vuotta edellisten jälkeen. Tuolloin yhdeksän ihmistä menetti työnsä. Nyt yt-neuvottelut voivat johtaa jopa 30 työpaikan menettämiseen.
Yt-uutinen tuli henkilöstölle järkytyksenä, ja koulukodeissa on suuri huoli ihmisten jaksamisesta.
– Jatkuva epävarmuus syö ihmisiä ja vaikuttaa työssä jaksamiseen, pääluottamusmies Sallamari Väisänen sanoo.
Työnantaja perustelee neuvotteluja lastensuojelulain muutoksilla ja henkilöstön kelpoisuusvaatimusten uudistumisella. Lisäksi se selvittää lääkäri-, siivous- ja ruokapalveluiden ulkoistamista.
Jatkuvat muutokset kuormittavat henkilöstöä
Valtion koulukodit vastaavat Suomen vaativimmasta sijaishuollosta. Työntekijät kohtaavat työssään yhä vaikeammin oireilevia lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat turvallista arkea, pysyviä ihmissuhteita ja luotettavia aikuisia ympärilleen.
Koulukotityössä kokemuksella ja pitkäjänteisellä osaamisella on erityinen merkitys. Vaativaa lastensuojelutyötä ei voi rakentaa jatkuvan muutoksen varaan. Nuoret tarvitsevat ympärilleen tuttuja ja osaavia ammattilaisia, joiden työssä kertynyt kokemus on korvaamatonta.
Pro vaatii vastuullisia yt-neuvotteluja
Ammattiliitto Pro vaatii, että yt-neuvotteluissa selvitetään kaikki vaihtoehdot irtisanomisille ja ulkoistuksille.
– Työntekijät ovat koulukotien toiminnan tärkein voimavara. Henkilöstön hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta on huolehdittava muutosten keskellä, puheenjohtaja Niko Simola sanoo.
Henkilöstövähennykset, yt-neuvottelut ja ulkoistukset voivat vaikeuttaa osaavan henkilöstön saatavuutta entisestään. Samalla ne voivat heikentää alan veto- ja pitovoimaa tilanteessa, jossa koulukodeissa tarvitaan vahvaa ammatillista osaamista.
Valtion koulukodit
Valtion koulukodit tarjoavat valtakunnallisesti vaativaa sijaishuoltoa ja vaativan erityisen tuen perusopetusta lapsille ja nuorille. Suomessa on viisi valtion koulukotia, joissa on yhteensä 107 hoitopaikkaa ja noin 450 työntekijää.