Suomalaiset kärsivät poikkeuksellisen paljon työhön liittyvistä unihäiriöistä.

Vakavaa, vähintään kahden tunnin vuorokautista univajetta potee kansainvälisten vertailujen mukaan meillä useampi kuin joka kymmenes työikäinen. Erityisessä riskiryhmässä ovat työssä käyvät nuoret ja terveytensä heikoksi kokevat.

Työterveyslaitoksen tutkijat muistuttavat, että huono uni ei verota ainoastaan työtehoa vaan myös terveyttä ja työturvallisuutta. Univajeen kasaantuessa aivojen suorituskyky vastaa työviikon lopulla yhden promillen humalaa.

Aikuiset tarvitsevatkin vuorokaudessa unta keskimäärin kahdeksan tuntia pystyäkseen pitämään yllä aivojen normaalia kykyä käsitellä tietoa.

Hengenlähtö herkemmässä

Vähän nukkuvia uhkaa myös suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, sillä unen puute heikentää immuunipuolustusta ja altistaa jopa ennenaikaiselle kuolemalle.

Immuunipuolustuksen rapautuessa nousevat erityisesti tulehdustekijät.

Vaikka yönsä uinailisi myöhemmin hyvin, tulehdusmuutokset lisääntyvät kasaantuvasti: viiden huonosti nukutun yön nostamat tulehdusarvot eivät tutkimuksessa palautuneet perustasolle kahden hyvin nukutun yönkään jälkeen.

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston nukkumistutkimukseen osallistui terveitä nuoria miehiä. Kokeessa jäljiteltiin univajetta kerryttävää rankkaa työviikkoa, jossa viitenä perättäisenä työpäivänä nukutaan noin neljän tunnin yöunet ja vasta viikonloppuna normaalit kahdeksan tuntia yössä.

Univajetta aiheuttavat esimerkiksi ylityöt, stressi, vuorotyö tai epäsäännölliset työajat.

Turhan vähälle jääneiden unien ja yötyön vaikutukset ylipainoon, diabetekseen sekä veritulppaan ja rintasyöpään ovat todennäköisiä.

Sänkyyn lämpimin jaloin

Eräisiin unihäiriöiden syihin emme voi vaikuttaa itse, joten vastuu siirtyy yhteiskunnalle ja työssäkäyvien osalta myös työnantajalle.

Työhyvinvoinnin asiantuntija Tarja Korkalainen Ammattiliitto Prosta huomauttaa, että "yrityksissä tulisi tiedostaa, kuinka mahdotonta on olla tehokas, jos samaan aikaan rikkoo biologista unentarvetta ja rytmiään vastaan".

– Tutkimukset osoittavat, että kehittämällä vuorojärjestelmiä ja arvioimalla työn kuormittavuutta kohennetaan vuoro- ja yötyöläisten uniolosuhteita.

Itse kukin voi kuitenkin elää kohtuullista, unen laatua kohentavaa elämää. Liikunta, lämpimät kylvyt ja sauna vaikuttavat yleensä rentouttavasti. Unten maille voivat auttaa myös villasukat ja proteiinipitoinen iltapala kuten juustoleipä tai lasi lämmintä maitoa.

Alkoholi, kofeiini ja nikotiini sen sijaan ovat myrkkyä unelle. Stressi puolestaan toimii yhtenä pahimpana unisyöppönä ja painajaisten lähteenä.

Stressaavien asioiden karsiminen ja keinojen löytäminen paineen hallitsemiseksi ovatkin keskeisiä tekijöitä pyrittäessä eroon univajeesta.

Pro Uutiset/Jaana Pohja