Pro Uutiset / Katri Kangas / lähde: TEM
Tähän asti vuorotteluvapaaseen on riittänyt kymmenen vuoden työura.
Vuorotteluvapaalta ei myöskään voi enää jäädä suoraan eläkkeelle, vaan vuorotteluvapaalle jäämiselle on nyt 60 vuoden yläikäraja. Ikäraja on sidottu työeläkelainsäädäntöön. Ennen vuotta 1957 syntyneitä ikäraja ei kuitenkaan koske.
Myös vuorotteluvapaan sijaisen vaatimukset tiukentuvat. Sijaiseksi palkattavan täytyy olla ollut työttömänä yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltävien 14 kuukauden aikana. Sijaisten työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä, jotka ovat suorittaneet ammatti- tai korkeakoulututkinnon korkeintaan vuotta aiemmin. Myös alle 25-vuotiailla tai yli 55-vuotiailla sijaisuuden ehdoksi riittää yhden päivän työttömyys.
Lakimuutokset eivät koske niitä vuorotteluvapaalle jääviä työntekijöitä tai vuorotteluvapaan sijaisia, joiden vuorotteluvapaasta ja sijaisuudesta on tehty sopimus ennen syyskuun alkua ja vapaa alkaa vielä tämän vuoden aikana.
Vuorottelukorvaus säilyy ennallaan
Vuorotteluvapaan kesto pitenee hieman: vastedes vapaalle voi jäädä 100–360 kalenteripäiväksi. Tähän asti vuorotteluvapaa on voinut kestää 90–359 päivää.
Vapaan saa edelleen käyttää miten haluaa. Uudelle vuorotteluvapaalle voi myös aiempaan tapaan jäädä, kun on ollut töissä viisi vuotta.
Vuorotteluvapaasta maksettava korvaus pysyy niin ikään ennallaan. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon vuorottelija olisi oikeutettu työttömänä. Jos työhistoriaa on kertynyt vähintään 25 vuotta, vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta.
Muutosten vaikutuksia arvioidaan 2016
Lainmuutosten vaikutuksia arvioidaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.
Vuorotteluvapaajärjestelmä tuli voimaan vuoden 1996 alusta. Sen tavoitteena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja työttömän työnhakijan työllistymistä.