Hyppää pääsisältöön

Vuosiloma ja sen kertyminen – ota vuosilomalaskuri avuksi

Kuvituskuva loma-artikkeliin
KuvaAdobe Stock
Kuvituskuva loma-artikkeliin
Kesä ja lomakausi lähestyvät. Lue tietopaketti vuosiloman kertymisestä, laskemisesta, loma-ajan palkasta, lomarahasta ja mitä tehdä, jos sairastuminen lomalla kohtaa sinua.

Vuosiloma on tärkeä osa työhyvinvointia ja palautumista. Kesän lähestyessä monia askarruttavat vuosilomaan liittyvät kysymykset: Miten loman kertyminen lasketaan uudessa työsuhteessa tai osa-aikatyössä? Milloin lomakausi on? Mitä tehdä, jos sairastuminen lomalla yllättää? Olemme koonneet tähän artikkeliin vastauksia yleisimpiin yksityisen sektorin lomia koskeviin kysymyksiin, joita meiltä kysytään.

Vuosiloman kertyminen

Vuosiloman kertyminen perustuu lomanmääräytymisvuoteen, joka on 1.4.–31.3. välinen aika. Jos työsuhteesi on jatkunut 31.3. mennessä vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhteesi on alkanut 1.4.2024 jälkeen (tai kestänyt alle vuoden 31.3. mennessä), lomaa kertyy 2 päivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Osa-aikaisilla työntekijöillä loman kertyminen voi perustua joko 14 päivän tai 35 tunnin vuosilomalain mukaiseen sääntöön. Oman kertymän voi tarkistaa esimerkiksi omasta liitosta.

Pitkät poissaolojaksot, kuten sairausloma tai lomautus, voivat vähentää kertyvien lomapäivien määrää. Tarkista oma tilanteesi tarvittaessa työnantajaltasi.

Lue lisää vuosiloman kertymisestä

Vuosilomalaskuri – apua lomapäivien laskentaan

Erityisesti työuran alussa tai työaikamuodon muuttuessa vuosiloman kertymisen laskeminen voi tuntua monimutkaiselta. Vuosilomalaskuri on kätevä työkalu, joka auttaa arvioimaan ansaittujen lomapäivien määrää. Vaikka kokeneemmille työntekijöille kertymäsäännöt ovat usein tuttuja, laskuri voi selkeyttää tilannetta esimerkiksi poissaolojen tai osa-aikaisuuden vaikutuksia pohdittaessa.

Lomakausi ja loman antaminen

Kesälomakausi on 2.5.–30.9. Tänä aikana työntekijällä on oikeus saada pääosa kesälomastaan. Lähtökohtaisesti kesäloma annetaan yhtäjaksoisena, eli 24 arkipäivää putkeen.

Työnantajan tulee kuulla työntekijää loman ajankohdasta. Voit esittää toiveesi loman ajankohdasta esimerkiksi lomahakemuksella. Työnantaja päättää lopullisen ajankohdan ja ilmoittaa siitä pääsääntöisesti kuukautta, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Kesäloma tulisi antaa yhdenjaksoisena. Jos työnantaja jakaa loman osiin, vähintään yhden osan on oltava 12 arkipäivän pituinen. Työpaikkakohtaisesti voi olla erilaisia käytäntöjä loman pitämisestä. 

Työnantaja ei voi yksipuolisesti perua jo myönnettyä lomaa. Loman ajankohdan muuttaminen vaatii aina sopimista työntekijän kanssa.

Lomapäivien kuluminen

Lomapäiviä kuluu arkipäiviltä (yleensä ma–la). Sunnuntait, kirkolliset juhlapyhät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä eivät kuluta lomapäiviä. Kesällä juhannuslauantai ei kuluta lomapäiviä.

Jos loma pidetään osissa, työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä siitä, ettei lauantai kuluta lomapäiviä. Lisäksi työpaikalla voi olla käytäntöjä lauantaipäivien kulumisesta, kun lomaa pidetään yksittäisinä päivinä. Nämä poikkeukset kannattaa tarkistaa esimerkiksi omalta luottamusmieheltä.

Loma-ajan palkka ja lomaraha

Kuukausipalkkaisilla loma-ajan palkka on yleensä sama kuin normaali kuukausipalkka. Osa-aikaisilla, joiden työaika ja palkka vaihtelevat, lomapalkka lasketaan usein prosentuaalisesti tai keskimääräisen palkan mukaan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos osa-aikaisuus muuttuu kesken lomanmääräytymisvuoden, palkanlaskenta voi olla monimutkaista – kysy tarvittaessa neuvoa palkanlaskennasta tai liiton päivystyksestä.

Lomaraha eli toiselta nimeltään lomaltapaluuraha on tyypillisesti 50 prosenttia lomapalkasta. Sen maksupäivä ja laskentasäännöt määräytyvät työehtosopimuksen ja työpaikan käytäntöjen mukaan. Lomaraha voidaan maksaa lomapalkan yhteydessä tai erikseen sovittuna ajankohtana.

Työnantajan kanssa on mahdollista sopia lomarahan vaihtamisesta kokonaan tai osittain vapaaksi. Muista tehdä tästä aina kirjallinen sopimus.

Lue lisää lomaa-ajan palkasta ja lomarahasta.

Lomapäivien säästäminen

Vuosilomaa voi myös säästää. Voit sopia työnantajasi kanssa yli 18 lomapäivän ylittävän osan säästämisestä ja sinulla on oikeus säästää 24 päivää ylittävät lomapäivät. 

Lomarahan vaihtamisesta tai loman säästämisestä on tärkeää tehdä kirjallinen sopimus, johon saat tarvittaessa apua luottamusmieheltäsi tai liiton toimistolta.

Sairastuminen lomalla – miten toimia?

Sairastuminen lomalla tai juuri ennen sitä herättää usein kysymyksiä.

Jos sairastut ennen jo sovitun vuosiloman alkua, sinulla on oikeus pyytää loman siirtoa. Ilmoita sairastumisesta viipymättä työnantajalle ja esitä erikseen pyyntö loman siirtämisestä. Toimita tarvittaessa lääkärintodistus. Loman siirto ei ole automaattista, joten siksi on tärkeä esittää pyyntö loman siirtämisestä.

Jos sairastut kesken vuosiloman, voit pyytää lomapäivien siirtoa siltä osin, kun työkyvyttömyys kestää yli kuusi omavastuupäivää loman aikana. Nämä kuusi päivää voivat kertyä myös useammasta lyhyemmästä sairausjaksosta loman aikana. Ilmoita sairastumisesta heti työnantajalle ja toimita lääkärintodistus pyydettäessä.

Pron työelämäneuvonta ja työelämäosio auttavat

Jos et löytänyt jutusta vastauksia mieltäsi askarruttaviin lomakysymyksiin, voit arkipäivisin klo 9–15 kysyä apua Pron työelämäneuvonnasta. Moneen askarruttavaan asiaan löytyy vastaus Pron sivujen työelämäosiosta.

ProStoori kertoo työelämän uusimmat vinkit ja ilmiöt

Liity sähköpostilistalle ja saat ProStoori-uutiskirjeen sähköpostiisi kerran kuukaudessa.