Jo joka kolmas työtön on yli 50-vuotias, KEHA-keskuksen heinäkuun työllisyyskatsaus osoittaa. Kun talous ei vedä, on työttömien syyllistäminen, heiltä leikkaaminen ja esimerkiksi osa-aikatöistä kokoaikatyöhön patistaminen kuitenkin turhaa, SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri sanoo.
Työttömyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, eikä työpaikkoja yksinkertaisesti riitä kaikille. Lisäksi työttömyysjaksot ovat pitkittyneet, eikä täyden työttömyysturvan edellyttämä 40 päivää useinkaan riitä uudelleentyöllistymiseen.
–Hallituksen idea on, että kun vähän raipataan, niin ihmiset menevät töihin. Me taas ajattelemme, että kun työpaikkoja ei ole, kannattaisi käyttää työllistämistoimia ja entisestään parantaa työvoimapalveluja, että ne avoinna olevat työpaikat täyttyisivät. Raippa ja työttömien etuuksien leikkaaminen tarkoittaa vain lisää murhetta työpaikan menettäneille, Kumpula-Natri sanoo.
Kumpula-Natri kiittelee hallituksen tekemää selvitystä yli 55-vuotiaiden työllistymisen parantamisesta. Selvityksen seurauksena Suomessa kokeillaan työurahuoltamomallia, jonka tuloksia vielä odotellaan. Toimenpiteiden kohdentaminen ikääntyviin on Kumpula-Natrin mukaan tarpeen, sillä Suomi on yli 50-vuotiaiden työllisyydessä muita pohjoismaita jäljessä.
– Kovin järeitä asioita työllistämisen etenemiseen ei ole kuitenkaan löytynyt, Kumpula-Natri sanoo.
Osaamisen päivittäminen entistä vaikeampaa
Monet hallituksen tekemät valinnat ovat vaikeuttaneet yli 50-vuotiaiden työmarkkinatilannetta. Niihin kuuluvat niin työttömyysturvan leikkaukset, ansiopäivärahan ikäsidonnaisen poikkeussäännön poisto, työmatkakustannusten rajojen korottaminen kuin aikuiskoulutustuen lopettaminen. Kumpula-Natri kertoo ihmettelevänsä sitä, että päivittämisen sijaan koko aikuiskoulutusjärjestelmä päätettiin romuttaa.
– Aikuiskoulutustuen poisto osuu ihmisiin, joilla on vanhentunutta ammattitaitoa, ja jotka ehkä haluavat vaihtaa ammattia. Esimerkiksi monet naiset ovat löytäneet itsestään lastenhoidon jälkeen loistavan hoitoalan ammattilaisen idun. Silloin aikuiskoulutustuki on osunut erittäin hyvin ja aloille, joissa on työvoimapulaa.
Toinen esimerkki osaamisen päivitystarpeesta on työelämän digitalisoituminen ja tekoäly. Vaikka niiden ajatellaan olevan erityisesti nuorten osaamisalaa, vaatisi työurien kestävä hoitaminen myös iäkkäämpien kouluttamista uuden teknologian saloihin. Kumpula-Natri muistuttaa esimerkiksi tekoälyn olevan niin uusi asia, ettei kukaan ole toiminut sen parissa vielä pitkään.
– Siihen suureen murrokseen, jota voidaan odottaa, voisivat kaikki lähteä mukaan. Se vaatii osaamisen päivittämistä. Jotkut yritykset kouluttavat koko henkilöstönsä, toiset taas karsivat pois niitä, joiden osaaminen ei ehkä uuteen aikaan riitä.
Moninaisuus on työpaikan etu
Lainsäädännön tarjoamat keinot tukea yli 50-vuotiaiden työllisyyttä ovat vain osa yhtälöä, Kumpula-Natri sanoo. Myös työelämän asenteiden on muututtava ja ikäsyrjintään puututtava. Kumpula-Natri peräänkuuluttaa suomalaisille työpaikoille lisää moninaisuuden arvostamista.
– Tutkimusten mukaan moninaisuus on eduksi. Jos kaikki ovat samasta puusta, mennään helposti lujaa ja nopeampaa, mutta mennäänkö oikeaan suuntaan, Kumpula-Natri kysyy.
Konkarien kokemus voi olla työpaikalle erityisen arvokasta nykyisessä, täynnä epävarmuutta olevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Yli 50-vuotiaat ovat nähneet uransa varrella useat talouden laskukaudet, ja heillä on kokemuksen tuomaa näkemystä.
Siinä missä nuori työntekijä saattaa hakea työpaikalta parin vuoden ponnahduslautaa seuraavaan tehtävään, etsii iäkkäämpi työntekijä usein loppuelämän pestiään.
– Melko usein on niin, että iäkkäämpi työntekijä olisi sitoutuneempi työntekijä, jolla on pomppuisen työelämän kestävyyttä. Moninaisuus työpaikoilla olisi myös riskienhallintaa työntekijöiden pysyvyyden suhteen, Kumpula-Natri sanoo.
Älä menetä toivoasi
Parhaiten yli 50-vuotiaiden työllisyyttä tukisi koko maan talouskasvu. Jo pelkästään vihreän siirtymän suunnitteilla olevissa investoinneissa on kyse miljardeista euroista.
– Jotta ne investoinnit Suomeen tehtäisiin, sille sektorille ei mielestäni saisi tulla mitään epävarmuuksia. Nyt meillä on vähän sellaista ilmassa, että saako tuulivoimaa rakentaa ja pannaanko sille joku hihasta vedetty etäisyysvaatimus, Kumpula-Natri kritisoi.
Työttömäksi jäänyttä työelämän konkaria Kumpula-Natri kannustaa pitämään huolta itsestään ja säilyttämään toiveikkuuden.
– Tiedetään, että muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen on hyvin luonnollista, että tulee takaisku: en kelpaa, en osaa tai minua ei hyväksytä. Siinä vaiheessa tukiverkosto on hirveän tärkeä, että säilyy työkykyisenä. Työpositiivisuudesta, omasta kunnosta ja toivosta kiinni pitäminen on tärkeää. Uskon, että suurin osa tekee kaikkensa, mutta työpaikkoja vain on niin paljon vähemmän.