Petteri Orpon hallitusohjelma on ennennäkemätön lista leikkauksia ja heikennyksiä työntekijän asemaan. Ammattiliitto Pro on jäsentensä oikeuksien puolustamiseksi ilmoittanut poliittisista työnseisauksista. Näistä alakohtaisista työnseisauksista ilmoitetaan suoraan niiden piiriin kuuluville jäsenille. Lakon piiriin kuuluvilla jäsenillä on oikeus osallistua poliittiseen lakkoon eikä työnantaja saa kohdistaa heihin painostustoimenpiteitä.
Olemme koonneet tälle sivulle ajankohtaista tietoa mielenilmauksista ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Jos sinulla on kysyttävää järjestöllisistä toimenpiteistä, ota yhteyttä omaan luottamusmieheesi tai liiton työelämäneuvontaan.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Jatkossa työntekijän voisi irtisanoa aiempaa helpommin henkilöön perustuvasta syystä. Nykyisin laki vaatii, että irtisanomisen perusteen tulee olla painava ja asiallinen, jatkossa pelkkä asiallinen peruste riittäisi. Lakimuutosta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.
Työnantajan ei jatkossa tarvitsisi perustella enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen tarjoamista. Tällä hetkellä työnantajan on erikseen perusteltava, miksi työsuhdetta tarjotaan määräaikaisena eikä vakituisena. Syy voi olla esimerkiksi sijaisuus tai työn projektisidonnaisuus. Valmistelussa olevan lakimuutoksen voi ennakoida lisäävän määräaikaisten työsuhteiden tarjontaa vakituisten työsuhteiden kustannuksella.
Jatkossa laki velvoittaisi aiempaa harvempaa työantajaa käymään henkilöstön kanssa jatkuvaa vuoropuhelua toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi, sillä vuoropuheluun ohjaavaa yhteistoimintalakia ollaan muuttamassa. Nykyisin laki koskee vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä ja yhteisöjä, mutta raja ollaan nostamassa vähintään 50 henkeä työllistäviin yrityksiin. Eduskunnan käsittelyssä oleva muutos tiputtaisi ison joukon työpaikkoja pois yhteistoimintalain piiristä.
Jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen lisäksi yhteistoimintalaki asettaa raamit muutosneuvotteluille tilanteessa, jossa työnantaja suunnittelee esimerkiksi henkilöstön vähentämistä tai lomauttamista. Nykyisin muutosneuvotteluita tulee niiden piirissä olevien työntekijöiden lukumäärästä riippuen käydä vähintään kuusi viikkoa tai tietyissä lain määrittelemissä tapauksissa 14 päivää. Hallitus aikoo puolittaa nämä ajat. Jatkossa siis riittäisi, että neuvotteluita käytäisiin kolme viikkoa tai lyhyimmillään vain 7 päivää.
Muutosneuvotteluaikojen lisäksi myös 14 päivän lomautusilmoitusaika ollaan puolittamassa eli työntekijän lomautus voisi alkaa vain 7 päivän varoitusajalla. Heikennykset vaikuttavat työntekijöiden mahdollisuuksiin varautua lomautukseen tai irtisanomiseen ennakkoon taloudellisesti. Hallitus on lisäksi jo aiemmin heikentänyt työttömyysturvaa.
Yhteistoimintalain muutosten on tarkoitus astua voimaan 1.7.2025.
Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa nimensä mukaisesti työnantajan velvollisuutta ottaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu työntekijä takaisin töihin, jos samaa tai samankaltaista työtä on neljän tai joissain tapauksissa kuuden kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä uudelleen tarjolla ja irtisanottu työntekijä on yhä työnhakija. Hallitusohjelman mukaan takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, joita on suomalaisista työnantajista suurin osa. Lakimuutosta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.
Poliittinen lakko on laillinen eikä siihen osallistumisesta voi aiheutua sinulle mitään seuraamuksia.
Työehtosopimuksissa on usein sovittu neljän päivän ilmoitusajasta koskien poliittista lakkoa. Ammattiliitto Pro on huolehtinut tarvittavista ilmoituksista. Toimihenkilöiden ei tarvitse ilmoittaa osallistumisestaan työnantajalle.
Pron ilmoittamat lakot alkavat eri aikoihin ja löydät ne yläpuolelta jäsenkirjeistä. Töihin ei mennä enää lakon alkamisajan jälkeen.
Älä jätä työpaikallesi mitään, mitä mahdollisesti tarvitset lakon aikana. Lakon alkamisen jälkeen ei mennä työpaikalle eikä tehdä etätyötä.
Ammattiliitto Pro on ilmoittanut lakkoon työehtosopimuksen soveltamisalan mukaiset toimihenkilötyöt erikseen listattujen yritysten toimipaikoissa. Lakko koskee myös niitä toimihenkilöitä, jotka eivät ole Pron jäseniä.
Lakko koskee kaikkia toimihenkilöitä, jotka työskentelevät sellaisen työehtosopimuksen mukaisissa tehtävissä ja toimipaikoissa, jotka on ilmoitettu lakkoon. Listan löydät yläpuolelta.
(Eli lakko voi koskea myös muiden kuin listassa luetelluiden yritysten palveluksessa työskenteleviä toimihenkilöitä, mikäli työ tehdään lakon piirissä olevalla toimipaikalla.)
Lakon kanssa yhtäaikaisten poissaolojen osalta ns. aikaprioriteettiperustetta. Jos esimerkiksi vuosiloma tai sairausloma alkaa ennen lakkoa, henkilö on lomalla tai sairauslomalla myös lakon alettua. Jos alkuperäisen poissaolon syy päättyy lakon aikana, henkilö on lakossa loppuajan.
Lakkoavustus tulee haettavaksi ja maksetaan lakon päätyttyä.
Hakuaikaa on kuukausi lakon päättymisestä.
Edellytyksenä on, että olet ollut Pron jäsen jo työtaisteluilmoituksen jättöhetkellä.
Lakko perustuu järjestöpäätökseen ja jäsenet ovat liittyessään sitoutuneet noudattamaan yhdistyksen ja liiton sääntöjä sekä päätöksiä.
Lakko ei kohdistu työehtosopimuksiin vaan sillä vaikutetaan muihin asioihin, tässä tapauksessa hallitusohjelman työelämää ja sosiaaliturvaa koskeviin heikennysesityksiin. Sillä ei myöskään vastusteta mitään puoluetta tai olla jonkun toisen puolella.
Poliittinen lakko ei kohdistu työehtosopimuksiin, vaan sillä vaikutetaan muihin asioihin, tässä tapauksessa hallitusohjelman työelämää ja sosiaaliturvaa koskeviin heikennysesityksiin. Sillä ei myöskään vastusteta mitään puoluetta tai olla jonkun toisen puolella.
Hallitus heikentää työntekijöiden asemaa — olemme puolellasi
Suomen hallitus aikoo muuttaa työnteon ehtoja, kuten heikentää irtisanomissuojaa, rajoittaa lakko-oikeutta, helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista, lakkauttaa aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan sekä tehdä ensimmäisestä sairauspäivästä palkattoman.
Lisäksi hallitus aikoo heikentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa merkittävästi.
