Hyppää pääsisältöön

Perhevapaat

Perhe sohvalla

Perhevapaat

Perhevapaat auttavat sovittamaan yhteen vanhemmuuden ja työelämän velvoitteet. Vanhemmat voivat joustavasti jakaa perhevapaita keskenään ja niitä voivat käyttää lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat vanhemmat. Perhevapaita ovat äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaa, hoitovapaa sekä erilaiset perheenjäsenten äkillisiin sairastumisiin liittyvät vapaat.
Perhevapaat auttavat työn ja vanhemmuuden yhdistämisessä

Äitiysvapaa alkaa aikaisintaan 50 ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Jos lapsi syntyy tätä aikaisemmin, äitiysvapaa alkaa lapsen syntymästä. Äitiysvapaa on 105 arkipäivää riippumatta siitä, milloin äitiysvapaa aloitetaan. Sen sijaan vanhempainvapaa pitenee niin monelta arkipäivältä kuin äitiysvapaa on alkanut 30 arkipäivää aikaisemmalta ajalta.

Laki ei velvoita työnantajaa maksamaan äitiysvapaan ajalta palkkaa. Useimmissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että työnantaja maksaa äitiysvapaan ajalta täyden palkan tietyltä ajalta, usein kolmelta kuukaudelta. Työehtosopimuksissa on usein myös sovittu työntekijän oikeudesta palkkaan tilapäisen hoitovapaan tai sen osan ajalta. Useimmissa työehtosopimuksissa on myös sovittu, että naispuoliselle työntekijälle, joka on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan adoptioon välittömästi liittyen kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.

Lapsen isällä, joka asuu lapsen äidin kanssa samassa taloudessa, on oikeus pitää isyysvapaata yhteensä 54 arkipäivää.

Isyysvapaata saa pitää enintään 18 arkipäivää samaan aikaan kun lapsen äiti on äitiys- tai vanhempainvapaalla. Äitiys- ja vanhempainvapaan ajalle ajoittuvan isyysvapaan isä voi pitää valintansa mukaan 1-4 jaksossa. Loput isyysvapaastaan isä saa pitää enintään kahdessa jaksossa. Halutessaan isä saa pitää koko isyysvapaansa äitiys- ja vanhempainvapaakauden jälkeen. Oikeutta isyysvapaaseen voi käyttää siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Oikeus isyysvapaaseen ja Kelan isyysrahaan on myös sellaisella työntekijällä, joka on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen. Jos työntekijä on adoptoinut aviopuolisonsa tai avopuolisonsa lapsen (perheen sisäinen adoptio), on edellytyksenä, että lapsi on alle vuoden ikäinen.

Isällä on oikeus jäädä äitiysrahakaudella vanhempainvapaalle ja saada siltä ajalta päivärahaa, jos äiti ei sairautensa vuoksi kykene hoitamaan lasta. Äidin sairauden on tullut kestää vähintään sairauspäivärahan omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää). Isälle maksetaan päivärahaa enintään niin monelta päivältä kuin äitiyspäivärahaa on jäänyt maksamatta. Päiväraha määräytyy isän tulojen perusteella eikä isän pitämä vapaa lyhennä normaalia vanhempainrahakautta.

Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan päättymisestä lukien ja sen pituus on 158 arkipäivää. Vanhemmat voivat jakaa vanhempainvapaan niin, että kumpikin pitää enintään kaksi jaksoa. Kunkin jakson on oltava vähintään 12 arkipäivän pituinen. Vanhempainvapaan ajalta lasta hoitavalle vanhemmalle maksetaan Kelan vanhempainrahaa.

Jos lapsia on samalla kertaa syntynyt tai adoptoitu useampi kuin yksi, vanhempainvapaa pitenee 60 arkipäivällä kutakin yhtä useampaa lasta kohti (enintään kolmesta lapsesta). Vanhempi voi halutessaan pitää vanhempainvapaan pidennyksen joko osittain tai kokonaan samaan aikaan kun toinen vanhempi on äitiys- tai vanhempainvapaalla.

Vanhempainvapaan aikana vanhemmat voivat tehdä myös osa-aikatyötä ja saada tältä ajalta osittaista vanhempainrahaa, mikäli siihen liittyvät edellytykset täyttyvät. Osittainen vanhempainvapaa voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että toinen vanhemmista on töissä aamupäivän ja toinen iltapäivän, tai vanhemmat voivat hoitaa lasta vuoropäivin tai vuoroviikoin. Vanhemmille maksettava osittainen vanhempainraha lasketaan erikseen kummankin vanhemman työtulosta. Se on puolet normaalista vanhempainrahasta.

Oikeus vanhempainvapaaseen ja osittaiseen vanhempainvapaaseen on myös ottovanhemmilla, jotka ovat ottaneet adoptiotarkoituksessa hoitoonsa alle 7-vuotiaan lapsen. Jos työntekijä on adoptoinut aviopuolisonsa tai avopuolisonsa lapsen (perheen sisäinen adoptio), on vanhempainvapaan edellytyksenä, että lapsi on alle vuoden ikäinen.

Hoitovapaalla tarkoitetaan työntekijän oikeutta jäädä lapsen hoidon vuoksi kokonaan pois töistä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaata voivat käyttää lapsen molemmat vanhemmat, eivät kuitenkaan samanaikaisesti.

Työntekijä voi jäädä hoitamaan omaa biologista ja ottolastaan sekä muuta hänen kanssaan vakituisesti samassa taloudessa asuvaa lasta, kuten avio- tai avopuolison lasta tai perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta.

Kumpikin vanhemmista voi halutessaan pitää kaksi, vähintään kuukauden kestävää hoitovapaajaksoa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin keskinäisellä sopimuksella sopia hoitovapaajaksoista toisinkin.

Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa hoitovapaan aikana, mutta hoitovapaan ajalta Kela voi maksaa kotihoidontukea. Lisäksi jotkut kunnat tukevat lapsen kotihoitoa ja yksityisesti tapahtuvaa hoitoa erisuuruisin kuntalisin.

Osittaisella hoitovapaalla työntekijän vuorokautista tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty. Se edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta. Osittaisen hoitovapaan ajalta voi saada joustavaa hoitorahaa, jos lapsi on alle 3-vuotias. Peruskoulun ensimmäistä ja toista luokkaa käyvän lapsen vanhempi voi saada osittaisen hoitovapaan ajalta osittaista hoitorahaa. Osittaiseen hoitovapaaseen on oikeus työntekijällä, joka on ollut yhdessä tai useammassa jaksossa saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään 6 kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.

Työsopimuslain mukaan sinulla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, jos alle 10-vuotias lapsesi tai taloudessasi vakituisesti asuva muu alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Tilapäisen hoitovapaan enimmäispituus on neljä työpäivää. Se on tarkoitettu hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Molemmat vanhemmat saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtä aikaa.

Sinulla on myös oikeus tilapäiseen työstä poissaoloon, jos läsnäolosi on välttämätöntä perhettäsi kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan perhesyyn vuoksi. Ilmoita työnantajalle poissaolostasi ja sen syystä mahdollisimman pian. Työnantajan pyynnöstä sinun on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.

Useimmissa työehtosopimuksissa on määräykset lyhyestä tilapäisestä lomasta. Lyhyt tilapäinen loma tarkoittaa palkallista työstä poissaoloa. Se tulee kyseeseen jos perheesi piirissä sattuu äkillinen sairaustapaus tai lähiomaisesi kuolee. Lyhyt tilapäinen loma on tarkoitettu poikkeuksellisen hoidon järjestämistä varten. Lyhyen tilapäisen loman kattavuus tulee varmistaa omasta työehtosopimuksesta. Jos lyhyen tilapäisen loman antamisesta tai sen pituudesta tulee erimielisyyttä, kannattaa kääntyä työpaikan luottamusmiehen tai alaa hoitavan asiamiehen puoleen

Voit jäädä määräajaksi pois työstä erityisen hoidon tarpeessa olevan perheenjäsenesi tai muun sinulle läheisen henkilön hoitamiseksi. Järjestely perustuu sinun ja työntekijän väliseen sopimukseen, jossa määritellään poissaolon kesto. Sinulla ei ole ehdotonta oikeutta saada tätä vapaata, mutta työnantajan on käytettävissään olevin keinoin pyrittävä se järjestämään. Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa poissaolosi  ajalta. 

Perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi annetun vapaan jälkeen sinulla on oikeus palata ensisijaisesti entiseen työhösi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus irtisanoa työsuhteen taloudellis-tuotannollisista syistä vapaasi aikana.

Perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi annetun vapaan ennenaikaisesta päättämisestä on sovittava. Jos et pääse asiasta yhteisymmärrykseen työnantajasi kanssa, on sinulla oikeus keskeyttää vapaasi perustellusta syystä ilmoittamalla siitä työnantajalle vähintään kuukautta ennen töihin paluuta

Kysymyksiä perhevapaista

Sinulla on työsopimuslain perusteella oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaisiin, kokoaikaiseen ja tilapäiseen hoitovapaaseen sekä työstä poissaoloon pakottavasta perhesyystä. Osittainen vanhempainvapaa ja osittainen hoitovapaa edellyttävät sopimusta työnantajasi kanssa.

Perhevapaiden myöntämisen perusteena on lapsen hoitaminen. Ainoastaan pakottavasta perhesyystä johtuva poissaolo-oikeus poikkeaa tästä pääsäännöstä.

Vanhemmat voivat joustavasti jakaa perhevapaita keskenään. Perhevapaita voivat käyttää lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat vanhemmat. Työntekijä voi jäädä hoitamaan omaa biologista tai adoptiolasta sekä muuta hänen kanssaan vakituisesti samassa taloudessa asuvaa lasta, kuten avio- tai avopuolison lasta tai perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta.

Perhevapaiden aikana vanhemmalle maksetaan sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Päiväraha lasketaan vapaita käyttävän vanhemman työtuloista, jotka todetaan ensisijaisesti verotuksessa vahvistettujen tulojen perusteella. .Lisätietoja päivärahoista ja eri tukimuodoista saa Kelan toimistosta ja Kelan verkkosivuilta. 

Äitiys-, isyys-, ja vanhempain- sekä hoitovapaan käyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen kunkin vapaajakson aiottua alkamista. Enintään 12 arkipäivää jatkuvista vapaista ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Myös ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoittamisessa on, mikäli mahdollista, noudatettava em. ilmoitusaikoja.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolisosi työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, sinulla on oikeus jäädä vanhempainvapaalle yhden kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Tästä ei kuitenkaan saa aiheutua työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Jos työnantajasi katsoo, että kuukauden ilmoitusaika on liian lyhyt, hänen on annettava sinulle selvitys kieltäytymisen perusteista.

Perhevapaiden aikana on voimassa erityinen irtisanomissuoja. Työsopimuslain mukaan sinua ei saa irtisanoa raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että käytät oikeuttasi perhevapaisiin. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi näyttää irtisanomiselle muuta perustetta. 

Ollessasi perhevapaalla sinut voidaan irtisanoa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.  Tällöinkään pelkkä suunnitelma toiminnan lopettamisesta ei riitä irtisanomisperusteeksi, vaan yrityksen toiminnan ja irtisanotun työntekijän työsuhteen tulee päättyä samanaikaisesti.

Perhevapaan päätyttyä olet normaalin työsuhdeturvan piirissä. Irtisanomisaika alkaa kulua aikaisintaan sinä päivänä, kun työntekijä palaa perhevapaalta töihin.

Vuosilomalain mukaan erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden sekä tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta työntekijälle kertyy vuosilomaa. Hoitovapaalta vuosilomaa ei sen sijaan kerry.

Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajalle.

Kun olet käyttänyt perhevapaasi, sinulla on oikeus palata aikaisempaan työhösi. Jos tällaista työtä ei enää ole, on sinulle tarjottava muuta aikaisempaa vastaavaa työtä. Jos mitään työtä ei ole tarjolla, sovelletaan työnantajan oikeuteen irtisanoa tai lomauttaa työntekijä työsopimuslain yleisiä työsopimuksen irtisanomista tai lomauttamista koskevia säännöksiä.

Työelämän tietopankki

Vastaukset moneen työelämäkysymykseen.

Mietitkö vielä, miten edetä?

Jäsenenä käytössäsi ovat kaikki asiantuntijamme.

Ota meihin yhteyttä, autamme mielellämme!

Liity jäseneksemme jo tänään!

Saat kaikki edut ja palvelut käyttöösi.

Jäsenyys sisältää ansiosidonnaisen työttömyysturvan.