Hyppää pääsisältöön

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Ryhmä ihmisiä, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, moninaisuus, yhteistyö

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Työyhteisössä tasa-arvon edistäminen kuuluu kaikille. Jokaisella on oikeus työelämään ilman häirintää tai syrjintää. Oikeudenmukainen kohtelu lisää motivaatiota, hyvinvointia ja sitoutumista työhön. Tätä kautta se parantaa myös työn tulosta.
Ryhmä ihmisiä, kädet, palapeli tasa-arvo, yhdenvertaisuus, moninaisuus, yhteistyö
Työpaikalla ei saa syrjiä
Ryhmä ihmisiä, kädet, palapeli tasa-arvo, yhdenvertaisuus, moninaisuus, yhteistyö

Työelämässä syrjintä ja häirintä on kielletty tasa-arvolain mukaan sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella sekä yhdenvertaisuuslain mukaan iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Tasa-arvo tarkoittaa myös sukupuolten yhtäläistä arvostusta: sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä, tasa-arvoinen urakehitys, samat mahdollisuudet yhdistää työ ja vanhemmuus. Lisäksi tasa-arvoon kuuluu vapaus seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta.

Tasa-arvolain mukaan työnantaja ei saa syrjiä sukupuolen tai sukupuoleen liittyvän syyn perusteella työhönotossa, tehtävään tai koulutukseen valinnassa, palkkauksessa tai palvelussuhteen ehdoista päätettäessä, työnjohdossa, työtehtävien jaossa tai muussa työolojen järjestämisessä sekä työsuhteen irtisanomisessa, purkamisessa, lakkauttamisessa, siirrossa tai lomautuksissa.

Menettely on kiellettyä syrjintää myös silloin, kun se perustuu sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.

Kuva: Shutterstock
Työnantajan tulee edistää naisten ja miesten tasapuolista urakehitystä
Kuva: Shutterstock

Jokaisella työnantajalla on velvollisuus edistää tasa-arvoa työpaikalla, tässä tarkoituksessa työnantajan tulee toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä miehiä että naisia. Työnantajan tulee myös edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista eri tehtäviin.

Työnantaja syyllistyy syrjintään, jos hän johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muuten järjestää työolot niin, että työntekijä joutuu selvästi huonompaan asemaan kuin vastakkaista sukupuolta oleva. Työn johtamiseen kuuluvat esim. työajan käytön ja työn valvonta, työtilojen järjestely, työvälineiden jakaminen, työntekijän tehtävien ja ammattitaidon kehittäminen.

Työhönotossa ja sisäisten siirtojen käsittelyssä on ehdokkaista tehtävä ansiovertailu. Ansiovertailussa keskeinen merkitys on työnantajan etukäteen vahvistamilla valintaperusteilla. Laki ei rajoita työnantajan oikeutta valita kuhunkin tehtävään parhaaksi katsomansa henkilö. Työnantaja ei voi kuitenkaan valita toimihenkilöä perusteettomasti sukupuolen mukaan.

Kuva: Shutterstock
Sama palkka samasta työstä
Kuva: Shutterstock

Tasa-arvolaissa olevan samapalkkaisuusperiaatteen mukaan työnantajan tulee maksaa samasta tai samanarvoisesta työstä samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvolain mukaan samapalkkaisuuden tulee toteutua saman työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden kesken. Jos työnantajalla on eri työ- tai toimintayksiköitä, työntekijä voi verrata palkkaansa myös toisessa yksikössä työskentelevien työntekijöiden palkkaan.

Mikäli erisuuruiselle palkalle ei ole hyväksyttyjä perusteita, työnantajan syyllistyy syrjintään. Tasa-arvoinen palkkaus ei tarkoita kuitenkaan tasapalkkausta. Hyväksyttyjä erisuuruisen palkan maksuperusteita ovat mm. näytettävissä olevat erot toimihenkilöiden työsuorituksen laadussa ja määrässä.

Arvioitaessa, ovatko työt samoja tai samanarvoisia, lähtökohtana ovat työtehtävät ja niiden tekijälleen asettamat vaatimukset. Arvioinnin tulee perustua työntekijän todellisiin työtehtäviin, ei esimerkiksi tehtävänimikkeisiin sellaisenaan tai työsopimuksessa sovittuihin toimenkuviin, jos nämä eroavat todellisista työtehtävistä.

Erilaisten töiden osoittaminen samanarvoiseksi voi tapahtua monella tavalla. Työehtosopimuksen työn vaativuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää pidetään yhteisesti sovittuna ja hyväksyttynä järjestelmänä, joka osoittaa töiden keskinäisen vaativuusjärjestyksen. Saman vaativuustason tehtäviä pidetään keskenään samanarvoisina. Myös eri työehtosopimusten piiriin kuuluvien tehtävien samanarvoisuuden vertailu on periaatteessa mahdollista.

Kunkin palkanosan on oltava erikseen syrjimätön. Palkkaan lasketaan säännönmukaisen kuukausi- tai tuntipalkan lisäksi mm. henkilökohtaiset lisät, erilaisista työaikamuodoista johtuvat lisät ja bonukset, työehtosopimuksiin perustuvat työntekijöiden irtisanomiskorvaukset, eroraha, sairausajan palkka, palkallisen koulutusajan palkka, luotto- ja ostoedut tai muut sen kaltaiset luontoisedut. Palkkaa voivat olla myös lisäeläkkeet.

Verrokkihenkilön eli työntekijän, jonka palkkaan työntekijä palkkaansa vertaa, tulee yleensä olla vastakkaista sukupuolta. Nainen voi siis verrata palkkaansa miehen palkkaan ja päinvastoin. Verrokkihenkilö voi kuitenkin olla samaa sukupuolta silloin, jos eri asemaan joutuminen palkkauksessa johtuu raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä tai vanhemmuudesta taikka perheenhuoltovelvollisuudesta, eli esimerkiksi raskaana oleva nainen asetetaan epäedullisempaan asemaan kuin ei-raskaana oleva nainen. Verrokkina voi toimia toimihenkilö joka työskentelee samaan aikaan tai peräkkäin yrityksen palveluksessa.

#samakiitos kuuluu kaikille samasta ja samanarvoisesta työstä sukupuolesta riippumatta

Jos palkasta ei puhuta, syrjintä jää piiloon. Palkasta puhuminen ja palkkatietoisuus vähentävät palkkasyrjintää. Omasta palkasta saa ja kannattaa puhua, vaikenemisesta hyötyy vain työnantaja.  Samakiitos-kampanjasivuiltamme löydät lisää tietoa palkkasyrjinnästä ja sen ehkäisemisestä.van.

Kuva: Shutterstock
Perhevapaiden käyttö ei saa olla este ura- ja palkkakehitykselle
Kuva: Shutterstock

Työnantajan tulee helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista työjärjestelyillä. Työntekijän tarpeet vapaille ja työaikajoustoille vaihtelevat elämänvaiheiden mukaan. Järjestelyillä tulisi helpottaa myös työntekijän ikääntyneen, sairaan tai vammaisen omaisen hoitamista.

Vuosilomajärjestelyillä ja vuorotteluvapaajärjestelmän hyödyntämisellä voidaan edistää työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Muistakin perheystävällisistä työjärjestelyistä voidaan sopia työpaikoilla. Sellaisia voivat olla lyhennetyt ja liukuvat työajat, työaikapankit ja etätyömahdollisuudet. Työnantaja voi järjestää esimerkiksi sairaan lapsen hoitopalvelun vaihtoehtona sille, että vanhempi jäisi kotiin hoitamaan sairasta lasta.

Perhevapaita voivat käyttää sekä isät että äidit. Oikeus hyödyntää perhevapaita on pääsääntöisesti ehdoton. Työehtosopimuksissa on sovittu oikeudesta palkalliseen työstä poissaoloon kun perheen piirissä sattuu äkillinen sairaustapaus; myös miesten tulee käyttää tätä oikeutta.

Perhevapaiden jälkeen on oikeus palata aikaisempaan työhön. Jos tällaista työtä ei ole, on tarjottava muuta vastaavaa työtä.

Perhevapaiden käyttö ei saa olla este ura- ja palkkakehitykselle. Vapaalta palaava on oikeutettu saamaan kaikki työehtojen parannukset, joihin hänellä olisi oikeus poissaolonsa aikana. Perhevapaalta palaavaa tulee tarvittaessa perehdyttää muuttuneisiin työmenetelmiin ja -tehtäviin.

Pro-viikkojen kuvituskuva
Tasa-arvoisen työelämän puolesta
Pro-viikkojen kuvituskuva

Tasa-arvon  ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä on osa Pron edunvalvontaa. Pyrimme edistämään palkkatasa-arvoa muun muassa tukemalla työpaikkojen tasa-arvosuunnittelua sekä kannustamalla työnantajia ottamaan käyttöön sukupuolineutraaleja palkkausjärjestelmiä. Ammattiliitto Pro on sitoutunut häirinnästä ja syrjinnästä vapaaseen toimintaan. Tuemme työpaikkoja myös laatimaan omia ohjeistuksia. Koulutamme myös henkilöstön ja työnantajan edustajia  tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa. Autamme jäseniämme myös syrjintään liittyvissä kysymyksissä. 

Työelämän tietopankki

Vastaukset moneen työelämäkysymykseen.