Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan linjannut tasapainottavansa valtiontaloutta maamme velkaantumiskehityksen kääntämiseksi ja hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi tulevaisuudessa. Keinoikseen hallitus on toistaiseksi valinnut leikkaukset ja rakenteelliset uudistukset, jotka kohdentuvat yksipuolisesti yhteiskunnan heikompiosaisiin ja työntekijöihin. Tavoitteitaan hallitus on perustellut välttämättömyydellä, kun todellisuudessa kyse on arvovalinnoista. Todistaakseen välttämättömyyttä hallitus on lietsonut vastakkainasettelua, kun aiemmin vakaa toiminta- ja investointiympäristö on saavutettu neuvottelemalla ja yhdessä sopimalla.  

Kehysriihessä hallituksella on mahdollisuus suunnanmuutokseen: tarvitaan ilmapiirin muutos, jossa luodaan toivoa ja tähdätään kasvuun muutenkin kuin ihmisten toimeentulosta leikkaamalla ja työntekijöiden työehtoja ja turvaa heikentämällä. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja puoluerajat ylittävä parlamentaarinen yhteisymmärrys talouden tasapainottamisesta, kunnianhimoinen kasvuohjelma sekä panostuksia osaamis- ja koulutustason nostamiseen myös työikäisen väestön keskuudessa.  

Talous ja työllisyys 

Suomi tarvitsee pitkän aikavälin kasvuohjelman, joka sisältää keinoja työllisyysasteen nostoon ja tuottavuuden parantamiseen. Palkansaajajärjestöt otetaan mukaan ohjelman tekemiseen.  

Työllisyysasteen nostamiseksi ja toisaalta työvoimapulan ratkaisemiseksi tarvitaan panostuksia yli 50-vuotiaiden työllistymiseen. Tämän lisäksi tarvitaan vaikeasti työllistyville suunnattuja yksilöllisiä ja vaikuttaviksi todettuja palveluita sekä niihin riittävät resurssit. Ansioturvaleikkaukset ja työsuhteen turvan heikentäminen eivät voi olla hallituksen ainoa työllisyyskeino. 
 
Suomen on kunnianhimoisesti houkuteltava työikäistä väestöä ja tarjottava puitteet heille rakentaa elämänsä tänne, jotta voimme taata hyvinvointivaltion palvelut tulevaisuudessakin. Tätä tuetaan esimerkiksi nopeuttamalla työlupaprosesseja ja huolehtimalla riittävästi resursoiduista kotoutumispalveluista sekä suomen ja ruotsin kielen opetuksesta. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden lukukausimaksuja ei muuteta täysikatteisiksi.  

Kohtaanto-ongelman helpottamiseksi työpaikkojen ja työntekijöiden työmatkakulujen omavastuuosuutta pienennetään. 

TYÖ2030-ohjelmaa jatketaan ja kehitetään edelleen, jotta sen avulla voidaan mahdollisimman tehokkaasti yhteistyössä edistää työllisyyden, talouden ja kilpailukyvyn kasvua. 

Työmarkkinapolitiikka 

Suomalaisen työmarkkinamallin tulee perustua työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrykseen ja sopimiseen eikä sitä tule kirjata lakiin. Oikein toteutettuna koordinoitu vientivetoinen työmarkkinamalli voisi samaan aikaan vahvistaa työrauhaa ja lisätä työmarkkinoiden ennakoitavuutta sekä turvata tasaisen ostovoimakehityksen palkansaajille. Mallin tulee kuitenkin mahdollistaa niin sanotun yleisen linjan poikkeamat, joilla tarvittaessa lisätään alojen houkuttelevuutta, edistetään palkkatasa-arvoa tai ehkäistään matalapalkkaisuutta. Malli edellyttää lisäksi yhteistä tilannekuvaa mm. palkka-, tuottavuus- ja inflaatiokehityksestä Suomessa ja keskeisissä kilpailijamaissa. 

Paikallista sopimista voidaan edistää järjestäytymättömissä yrityksissä työehtosopimuksen kulloinkin määrittelemissä rajoissa, sen menettelytapojen mukaisesti ja työehtosopimuksen määrittelemien osapuolten välillä. Koulutettu ja ammattiliiton asiantuntijoiden tukema luottamusmies säilytetään henkilöstön ensisijaisena edustajana, jota ei voi korvata esimerkiksi luottamusvaltuutetulla. 

Työrauhan edistämiseksi varmistetaan riittävät resurssit sovitteluun tarvittavalla määrällä päätoimisia sovittelijoita. Vahvistetaan sovittelujärjestelmän ja sovittelijainstituution mahdollisuuksia tarjota sovittelupalveluita ja erityisesti ennakoivaa sovittelua.  

Yksittäiseen työntekijään kohdistuvaa seuraamusmaksua laittomaan työtaisteluun osallistumisesta ei oteta käyttöön. 

Koulutus ja osaaminen 

Kansallisen osaamistason turvaamiseksi ja kehittämiseksi ja sitä kautta tuottavuusasteen nostamiseksi koulutuksen laatu ja rahoitus turvataan kaikilla koulutusasteilla. Myös vapaan sivistystyön rahoitus säilytetään ennallaan. Korkeakouluille suunnataan valtionrahoitusta parlamentaarisen TKI-työryhmän linjausten mukaisesti TKI-toiminnan vahvistamiseksi.  

Työuran aikaiseen oppimiseen panostetaan viime hallituskaudella luodun korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian mukaisesti. Aikuiskoulutustukea uudistetaan lakkauttamisen sijaan tukemaan paremmin matalan koulutustason varassa olevien, koulutustasoaan nostavien ja työvoimapula-aloille kouluttautuvien koulutukseen osallistumista. Avoimen korkeakoulutuksen enimmäismaksujen nosto perutaan, jotta koulutus säilyy saavutettavana. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle (JOTPA) osoitetaan pysyvät ja toiminnan tavoitteisiin nähden riittävät resurssit, jotta se voi toteuttaa sille osoitettuja tehtäviä ja vakiinnuttaa sekä kehittää toimintaansa. 

Valtionhallinto 

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman on haettava aidosti tuottavuuden kasvua. Hallinnonalojen tuottavuusohjelmien valmistelu ja toimeenpano toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa ja toimintaa tehostetaan ensisijaisesti digitalisaatiota kehittämällä sekä hybridi- ja monipaikkaista työtä tukevilla toimitilaratkaisuilla. Henkilöstön irtisanomisista tuotannollisin ja taloudellisin perustein pidättäydytään, jotta ei vaaranneta virastojen lakisääteisten tehtävien hoitoa ja kansalaisille voidaan turvata laadukkaat valtionhallinnon palvelut.  

Laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi virastoille osoitettaviin uusiin tehtäviin, tehtävien laajennuksiin ja muihin lisääntyviin velvoitteisiin varataan tarvittavat lisäresurssit ja lisäkustannukset kompensoidaan täysimääräisesti. Mikäli tuottavuustoimenpiteet osoittautuvat jonkin viraston kohdalla kohtuuttomiksi, on valmius kohdennuksen tarkastamiseen ja nopeaan reagointiin kriisiytymisen välttämiseksi. 

Varmistetaan, että tuottavuusohjelman toimeenpanossa huolehditaan konkreettisin keinoin valtion henkilöstön osaamisen kehittymisestä ja työhyvinvoinnin paranemisesta. Kehitetään järjestelmä, jolla henkilöstöä ja virastoja kannustetaan ja palkitaan tuottavuuden parantumisesta. 

Työelämän turvallisuus ja tasa-arvo 

Edistetään työelämän tasa-arvoa ja psykososiaalista turvallisuutta luopumalla hallitusohjelmakirjauksista, jotka koskevat enintään vuoden mittaisten perustelemattomien määräaikaisten työsopimusten tarjoamisen ja henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista. Molemmat kirjaukset lisäävät työelämän turvattomuutta, osuvat erityisesti naisiin ja nuoriin, ja toteutuessaan lisäisivät mielenterveyden häiriöiden kustannuksia, jotka ovat jo nykyisin 11 miljardia euroa vuodessa.  

Naisten työmarkkina-aseman parantamiseen, perhevapaiden tasaisempaan jakautumiseen sekä isien perhevapaiden käytön edistämiseen suunnataan riittävät rahalliset resurssit, jotta hallitusohjelman tavoitteisiin päästään. 

Palkka-avoimuutta edistetään sitä koskevan direktiivin minimisääntelyä kunnianhimoisemmin. Erityisesti yksityisellä sektorilla palkkasyrjintään on tällä hetkellä vaikeaa puuttua palkkojen läpinäkymättömyyden vuoksi. Direktiivin minimivaatimusten mukainen implementointi ei korjaa tätä epäkohtaa ja siksi palkka-avoimuutta tulisi edistää hallitusohjelmakirjausta kunnianhimoisemmin. 

Elinkeinopoliittiset ja alakohtaiset tavoitteet 

TKI-rahoitus 

Valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin. Tästä tavoitteesta on edelleen pidettävä kiinni ja yliopistojen sekä kilpaillun valtion TKI-rahoituksen kanavoimisesta pääasiallisessa vastuussa olevien Suomen Akatemian ja Business Finlandin toimintaedellytykset on varmistettava riittävillä resursseilla. Rahoitushakemusten tehokkaaseen käsittelyyn ja asiantuntevaan kohdentamiseen talouskasvua tukevalla ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa vahvistavalla tavalla tarvitaan riittävät henkilöresurssit. Esimerkiksi valtion tuottavuusohjelman toimeenpano ei saa heikentää valtion rahoituksen jakamisesta vastuussa olevien resursseja. 

Elintarvikeala 

Käytännössä hankalasti toteutettavan ja elintarviketeollisuuden investointihalukkuuteen negatiivisesti vaikuttavan terveysveron sijaan suomalaisten terveyttä tulee edistää Euroopan unionin kaikki jäsenvaltiot kattavalla pakkausmerkintäsääntelyllä. Elintarvikkeita koskevan terveysperusteisen veron käyttöönottamiseksi ei ole löydetty käytännön toteuttamiskelpoista ratkaisua ja esimerkiksi Norja ja Tanska ovat tästä syystä luopuneet verosta kokeilujen jälkeen. Euroopan unionissa luodaan parhaillaan kaikki jäsenvaltiot kattavaa sääntelyä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Tulevan sääntelyn mukaisten merkintöjen tavoitteena on tehdä terveellisen vaihtoehdon valitseminen ja vaihtoehtojen vertaaminen kuluttajille entistä helpommaksi. Suomessa pitäisikin odottaa nyt tämän sääntelytyön valmistumista ja nähdä sen vaikutukset kuluttajakäyttäytymiseen ennen mahdollista päätöksentekoa veroista. 

Rakennusala 

Ehkäistään rakennusalan suhdannetyöttömyyden muuttumista rakennetyöttömyydeksi osoittamalla alalle tukipaketti sekä jaksottamalla ARA-asuntotuotannon leikkaukset. 

Veikkaus Oy 

Rahapelijärjestelmää uudistettaessa pelaamista valvovan viranomaisen resurssit ja välineet varmistetaan myös siirtymäkaudella. Hallitus uudistaa Suomen rahapelijärjestelmää avaten sitä lisenssimallilla kilpailulle viimeistään 1.1.2026. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta. Jotta uudistus voidaan toteuttaa hallitusti, tulee valvovan viranomaisen resurssit turvata myös sinä aikana, kun yksinoikeusjärjestelmästä siirrytään lisenssijärjestelmään. Lisenssijärjestelmää suunniteltaessa ja arpajaislakia muutettaessa Veikkauksen henkilöstön edustajat otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan.