Osa hallituksen työelämää koskevista lainsäädäntöuudistuksista, kuten aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen sekä lakko-oikeuksien rajoittaminen, ovat jo astuneet voimaan. Osa, kuten niin sanottu vientivetoinen työmarkkinamalli ja paikallisen sopimisen laajentaminen, ovat lainsäädäntöputkessa loppusuoralla ja niitä koskevat lait astuvat voimaan vuodenvaihteessa. Syksyn aikana työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu seuraavia uudistuksia, jotka koskevat työsuhdeturvaa. Kokosimme listan valmistelussa olevista muutoksista.
Irtisanomissuojaa heikennetään
Jatkossa työntekijän voisi irtisanoa aiempaa helpommin henkilöön perustuvasta syystä. Nykyisin laki vaatii, että irtisanomisen perusteen tulee olla painava ja asiallinen, jatkossa pelkkä asiallinen peruste riittäisi.
Vuoden määräaikaisuudet sallitaan ilman perustetta
Työnantajan ei jatkossa tarvitsisi perustella enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen tarjoamista. Tällä hetkellä työnantajan on erikseen perusteltava, miksi työsuhdetta tarjotaan määräaikaisena eikä vakituisena. Syy voi olla esimerkiksi sijaisuus tai työn projektisidonnaisuus. Lakimuutoksen voi ennakoida lisäävän määräaikaisten työsuhteiden tarjontaa vakituisten työsuhteiden kustannuksella.
Yhteistoimintalain vaatimuksia höllennetään
Jatkossa laki velvoittaisi aiempaa harvempaa työantajaa käymään henkilöstön kanssa jatkuvaa vuoropuhelua toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi, sillä vuoropuheluun ohjaavaa yhteistoimintalakia ollaan muuttamassa. Nykyisin laki koskee vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä ja yhteisöjä, mutta raja ollaan nostamassa vähintään 50 henkeä työllistäviin yrityksiin. Muutos tiputtaa ison joukon työpaikkoja pois yhteistoimintalain piiristä.
Työntekijän suojaa muutostilanteissa heikennetään
Jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen lisäksi yhteistoimintalaki asettaa raamit muutosneuvotteluille tilanteessa, jossa työnantaja suunnittelee esimerkiksi henkilöstön vähentämistä tai lomauttamista. Nykyisin muutosneuvotteluita tulee niiden piirissä olevien työntekijöiden lukumäärästä riippuen käydä vähintään kuusi viikkoa tai tietyissä lain määrittelemissä tapauksissa 14 päivää. Hallitus aikoo puolittaa nämä ajat. Jatkossa siis riittäisi, että neuvotteluita käytäisiin kolme viikkoa tai lyhyimmillään vain 7 päivää.
Muutosneuvotteluaikojen lisäksi myös 14 päivän lomautusilmoitusaika ollaan puolittamassa eli työntekijän lomautus voisi alkaa vain 7 päivän varoitusajalla. Heikennykset vaikuttavat työntekijöiden mahdollisuuksiin varautua lomautukseen tai irtisanomiseen ennakkoon taloudellisesti. Hallitus on lisäksi jo aiemmin heikentänyt työttömyysturvaa.
Takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä
Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa nimensä mukaisesti työnantajan velvollisuutta ottaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu työntekijä takaisin töihin, jos samaa tai samankaltaista työtä on neljän tai joissain tapauksissa kuuden kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä uudelleen tarjolla ja irtisanottu työntekijä on yhä työnhakija. Hallitusohjelman mukaan takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, joita on suomalaisista työnantajista suurin osa.
Ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä palkaton
Valmistelussa olevien muutosten lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tehdä ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä palkaton omavastuupäivä, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Muutos lisäisi riskiä tulla sairaana töihin ja muuttaisi lakiin kirjatun oikeuden neuvotteluiden kohteeksi, josta täytyy jokaisissa työehtosopimusneuvotteluissa työnantajan kanssa sopia uudestaan.
Pro ei kannata valmisteltavia muutoksia
Muutokset heikentävät jäsentemme työsuhteiden suojaa. Kun hallitus lisäksi on leikannut työttömien sosiaaliturvaa monin tavoin sekä lakkauttanut osaamisen kehittämisen ja alanvaihdon mahdollistavan aikuiskoulutustuen, pidämme muutoksia kokonaisuutena katsoen epäreiluna. Puolustamme jatkossakin jäsentemme oikeutta reiluun työelämään.