Toimihenkilöiden irtisanomisriski kasvoi merkittävästi pian vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen, selviää Pron jäsentilastoista. Kriisin alkuvaihe hoidettiin laajoilla lomautuksilla, mutta lomautusaallon jälkeen Pron jäsenten työttömyysriski nousi tasaisesti aina vuosiin 2017–2018 saakka. Tuolloin jopa yli yksi prosentti Pron laajasta jäsenkunnasta kohtasi kuukausittain uuden irtisanomisen. Työelämää seuranneille aika näyttäytyi jatkuvina yt-neuvotteluina, eikä tilanne ole sittemmin palautunut lähellekään finanssikriisiä edeltänyttä tasoa.
Vaikuttaa siltä, että monissa yrityksissä muutosneuvotteluvaihde on jäänyt pysyvästi päälle ja irtisanomisilla pidetään työvoimakustannukset kurissa.
Pron seurantadatan mukaan yhteensä 130 000 toimihenkilöä on irtisanottu ja 86 000 lomautettu. Vaikka suurin osa irtisanotuista on löytänyt uusia töitä, voi kysyä, onko kyseessä todella niin kutsuttu luova tuho vai pikemminkin se, että työntekijöitä käytetään pelinappuloina kovassa työelämäpelissä, jossa omistajat asettavat yrityksille jatkuvasti korkeampia tuottovaatimuksia.
Irtisanomisriski ei ole ainoastaan kasvanut ajassa, vaan se on kohdistunut erityisesti kokeneisiin toimihenkilöihin. Irtisanottujen keski-ikä on selvästi Pron jäsenkunnan keski-iän yläpuolella.
Tilastojen perusteella herää epäilys, että työnantajat ovat siivonneet pois paremmin palkattuja ja kokeneempia osaajia. Myös lomautukset ovat kohdistuneet useammin iältään vanhempiin työntekijöihin.
Työelämästä on näin hävinnyt merkittävä määrä kokemustietoa – työssä opittuja käytännön taitoja, joita ei opeteta koulussa. Irtisanotut tuskin ovat ehtineet siirtää osaamistaan eteenpäin, minkä vuoksi organisaatiot ovat menettäneet runsaasti henkistä pääomaa ja hiljaista tietoa.
Tilastot piirtävät kuvaa työelämästä, jossa nopeiden tulosten tavoittelu menee helposti pitkäjänteisen kehittämisen edelle. Yritykset panostavat vähemmän henkilöstöön ja enemmän sijoittajiin. Vastuu ei silti ole vain yritysjohdolla, sillä yhä useammin suuntaa määräävät ulkomaiset omistajat ja heidän tulosodotuksensa.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron vastaava tutkija.
Tutustu tilastoihin
Kuva 1. Työttömäksi ja lomautetuksi joutumisen riski kasvoi ajassa sekä näihin liittyvät keski-iät. Lähde: Pron jäsenrekisteridata.
Kuva havainnollistaa Pron jäsenten työttömyys- ja lomautusriskin kehitystä sekä irtisanottujen ikärakennetta vuodesta 2009 alkaen.
Kuva 2. Ansiotasoindeksi ammattiluokittain. Lähde: Tilastokeskus.
Samaan aikaan Suomessa johtajien palkat ovat nousseet selvästi nopeammin kuin muiden palkansaajaryhmien.
Kuva 3. Johtamisen summamittari asteikolla 0–100 %. Lähde: Pron toukokuun työmarkkinatutkimus.
Organisaatioiden johtamistaso on keskinkertainen.
Kuva 4. Johtamisen taso ikäryhmittäin.
Johtamisen laatu parani hieman vuoteen 2020 asti, mutta on sen jälkeen kääntynyt laskuun. Kriittisimmin johtamista arvioivat 30–39-vuotiaat, mutta kokonaiskuva on iästä riippumatta synkkä.
