Jopa 32 prosenttia toimihenkilöistä arvioi, että heidän nykyiset työtehtävänsä ovat korvattavissa tekoälyllä viimeistään kymmenen vuoden kuluessa.
Huoli tekoälyn vaikutuksesta työllisyyteen on kasvanut. Viisi vuotta sitten vain 21,7 prosenttia Pron jäsenistä arvioi työnsä korvautuvan tekoälyllä kymmenen vuoden sisällä. Pron laajassa työelämäkyselyssä jäseniä pyydetään vuosittain arvioimaan, kuinka nopeasti heidän nykyiset työtehtävänsä voivat korvautua tekoälyllä.
Rahoitusala kärjessä
Rahoitusalan toimihenkilöt ovat pessimistisimpiä: jopa 45 prosenttia vastaajista arvioi tekoälyn korvaavan heidän nykyisiä työtehtäviään viimeistään kymmenen vuoden kuluessa.
– Rahoitusalan teknologinen kehitys etenee nopeasti myös tekoälyn aikakaudella. Henkilöstölle muutos näyttäytyy sekä mahdollisuuksina että huolina. Alan toimihenkilöitä mietityttävät työn tulevaisuus ja se, miten oma osaaminen pysyy kehityksen tahdissa, Pron rahoitusalan sopimusalavastaava Jari Kaitosuo sanoo.
Myös vakuutusalalla ja ICT-alalla merkittävä osuus toimihenkilöistä arvioi, että omat työtehtävät ovat korvattavissa. Vakuutusalalla osuus on 43 prosenttia ja ICT-alalla 40 prosenttia.
Nopeinta kasvua on ollut elintarvikealalla, jossa osuus on noussut vuodessa 22 prosentista 30 prosenttiin.
– Lisääntyvään turvattomuuteen tulisi vastata panostamalla henkilöstön tekoälyosaamisen kehittämiseen, vahvistamalla ennakoivaa vuoropuhelua työpaikoilla sekä lisäämällä avoimuutta siitä, millaista osaamista jatkossa tarvitaan, Pron puheenjohtaja Niko Simola sanoo.
Rakennusalan toimihenkilöt ovat vähiten pessimistisiä (19 %), mutta sielläkin osuus on kasvanut nopeasti vuoden 2022 tasosta (11,5 %).
Yli 60-vuotiaat ja naiset pessimistisimpiä
Pron kyselyn mukaan suurin korvautumisriski kohdistuu assistentti- ja asiantuntijatehtäviin (34 %). Esihenkilötyössä kehitys on hitaampaa, vain 18 prosenttia esihenkilöistä kokee työnsä olevan uhattuna.
Erityisesti yli 60-vuotiaat toimihenkilöt arvioi vaikutukset omalla alallaan suuriksi. Heistä jopa 36 prosenttia arvioi, että heidän nykyiset työtehtävänsä voivat kadota kymmenen vuoden kuluessa. Naisista 35,5 prosenttia arvioi työnsä korvautuvan tekoälyllä, miehistä 27 prosenttia. Miesten osuus on aiemmin pysynyt matalampana, mutta näyttää nyt olevan kasvussa.
Tekoäly on väline – ei päämäärä. Hyvä työelämä ei synny algoritmeilla, vaan yhteisellä sopimisella, luottamuksella ja vastuullisella päätöksenteolla. Tekoäly ei saa olla peruste työntekijöiden syrjäyttämiselle. Kaikille on annettava mahdollisuus oppia, kehittyä ja pysyä mukana muutoksessa.
Pron mielestä tekoälyn vaikutuksia on tarkasteltava myös työntekijöiden oikeuksien, osaamisen, työhyvinvoinnin ja yksityisyydensuojan näkökulmasta. Oikein käytettynä tekoäly voi vapauttaa työntekijöiden aikaa olennaiseen ja lisätä työn mielekkyyttä.
– Tekoäly on väline – ei päämäärä. Hyvä työelämä ei synny algoritmeilla, vaan yhteisellä sopimisella, luottamuksella ja vastuullisella päätöksenteolla. Tekoäly ei saa olla peruste työntekijöiden syrjäyttämiselle. Kaikille on annettava mahdollisuus oppia, kehittyä ja pysyä mukana muutoksessa, Simola sanoo.
Osaamisen kehittäminen on hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden yhteinen ja jatkuva vastuu. Muutokset työhön, työoloihin, osaamisvaatimuksiin ja valvontaan on käsiteltävä lainmukaisesti ja avoimesti henkilöstön kanssa. Työpaikoilla tarvitaan ajoissa avointa keskustelua vaikutuksista, riittävää ja jatkuvaa koulutusta sekä selkeitä pelisääntöjä.