Ammatissa Pro -lehti/Natasha Petrell, kuva Olli Häkämies

Rakennusmestari Mika Tjukanovin nykyisellä työmaalla Espoossa ei ole sattunut yhtään tapaturmaa.

– Turvallisuudesta huolehtiminen on jatkuvaa yhteistyötä aliurakoitsijoiden, työmaamestareiden ja minun välillä. Turvallisuutta valvotaan ja siitä huomautetaan jatkuvasti.

Jatke Uusimaa Oy:n työmaalla valmistuu kaksi kerrostaloa, yhteensä 60 asuntoa. Niiden rakentaminen aloitettiin vuosi sitten lokakuussa ja talot valmistuvat helmikuussa 2014.

Suomessa rakennuksilla kuolee keskimäärin 12 henkeä vuodessa. Tjukanovin työmaalla ei tingitä turvallisuudesta edes kiireessä.

– Putoaminen on suurin riski. Ongelma syntyy siitä, että joku ottaa esimerkiksi turvakaiteen pois eikä laita sitä takaisin. Urakoitsijat kyllä yleisesti huolehtivat turvallisuudesta.

Tjukanovin mielestä aliurakoitsijoiden käyttö ei vaikuta työmaan turvallisuustasoon.

– Samalla tavalla aliurakoitsijan miehet tekevät minulle töitä kuin omassa firmassa kirjoilla olevat. Ja samalla tavalla heitä täytyy valvoa, ohjata ja opastaa.

Esimiehet näyttävät muille mallia.

– Kun lähden kentälle, mulla on oltava kaikki suojaimet päällä. On vaikea vaatia sitä toisilta, jos ei itse niitä käytä. Silmäsuojaimista käydään kovaa keskustelua, miksi niitä täytyy käyttää, mutta se vaan on niin.

Paperityöt vievät esimiehen ajan

Mika Tjukanov aloitti työt Jatke Uusimaa Oy:ssä syyskuussa 2012. Sitä ennen hän ehti työskennellä rakennusyhtiö Lemminkäisen ja samaan konserniin kuuluvan rakennustoimisto Palmberg-Urakoitsijat Oy:n leivissä lähes parikymmentä vuotta.

Uran alkuaikoina Tjukanov oli enemmän mukana käytännön työssä. Kun hänestä tuli vastaava työnjohtaja, paperityöt lisääntyivät.

– Kaikki toimii tietokoneen kautta. Jos se kaatuu, työmaa seisoo, koska kaikki tarkastukset ja työvaiheet on dokumentoitava.

Kentällä Tjukanovilla on apuna kaksi työmaamestaria, Mika Saarikko ja Marko Paasikivi.

– He ovat koko ajan silmänä ja korvana. Toki kierrän itsekin kohteen kerran tai kaksi päivässä.

Tjukanovin mielestä vastaavan työnjohtajan täytyy näkyä työmaalla.

– Pelkästään kopista ei voi johtaa. Samalla myös näkee, ketkä sitä työtä oikeasti tekevät.

Työmaa muuttui monikulttuuriseksi

Kun Mika Tjukanov valmistui rakennusteknikoksi 1980-luvun lopulla, työmailla kuuli vain suomea. Nykyisin työmaat varsinkin kehä kolmosen sisäpuolella ovat kansainvälisiä. Tjukanovin alaisina on suomalaisten lisäksi virolaisia ja venäläisiä.

Kun ihmisiä on monesta eri kulttuurista, perehdyttämisen tärkeys korostuu. Jokaiselle on pystyttävä kertomaan kaikki olennainen työmaasta. Tjukanov käyttää tarvittaessa englantia ja toinen työmaamestari osaa venäjää. Tjukanov kuitenkin toivoo, että Suomeen töihin tulevat opettelisivat edes vähän suomea. Ja jos yhteistä kieltä ei löydy, asiat opastetaan vaikka kädestä pitäen, Tjukanov kertoo.

Kokemuksen myötä Tjukanov on oppinut ymmärtämään eri kulttuureista tulevia.

– Venäläiset tekevät jotain asioita ryhmänä kun taas suomalaiset mieluummin puurtavat yksin.

Kaikkia hän kuitenkin johtaa samalla tavalla suomalaisittain.

Stressi kuuluu työhön

Mika Tjukanovilla on sekä taloudellinen että tuotannollinen vastuu projektista. Hän johtaa työmaatoimintaa ja pitää yhteyttä suunnittelijoihin, viranomaisiin ja rakennuttajaan. Esimiestyö vaatii pitkää pinnaa ja stressinsietoa.

– Pitää pystyä hoitamaan useita tehtäviä samanaikaisesti. Paineita tulee myös viranomaistaholta. Voi olla että he vaativat jotain sellaista, mitä suunnitelmissa ei ole esitetty. Mutta kun tälle alalle tulee, täytyy ymmärtää, että stressi on osa työtä.

Stressistä Tjukanov pääsee eroon lenkkeilemällä ja urheilemalla.

– Muutaman kerran olen päässyt juoksemaan maratonin.

Työssään Tjukanov innostuu siitä, kun talo nousee harjakorkeuteen, kattotuolit on asetettu paikoilleen ja niistä lähtee hyvä puun tuoksu.

– Kun palapeli lähtee nivoutumaan yhteen ja talosta tulee talo, niin kyllä se antaa voimaa. Tuossa se nyt nousee ja saadaan valmiiksi aikataulussa!

"Porukalla asiat hoituu"

Esimiesten kannattaa liittyä liittoon samasta syystä kuin kaikkien palkansaajien. Tätä mieltä on Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne.

– Kysymys on omien työelämään liittyvien asioiden hoitamisesta, palkkakehityksestä ja muista työsuhteen ehdoista. Nykymaailmassa on vähintään yhtä tärkeää kuin aikaisemmin asettaa porukalla tavoitteita ja toimia yhdessä niiden toteutumiseksi.

Pro antaa esimiehille ja asiantuntijoille hyvän väylän omien palkka- ja työehtojen kehittämiseen.

– Lisäksi esimiehet ja asiantuntijat saavat todellisia rahanarvoisia jäsenetuja kuten koulutusta, mahdollisuuden käyttää urapolku-palvelua sekä vapaa-ajan toimintaa, Rinne kertoo.

Esas- foorumi keskittyy esimiesten ja asiantuntijoiden ammatilliseen kehittämiseen ja mahdollistaa yhteisen keskustelun ja vaikuttamisen.

Toisinaan toimihenkilöt miettivät, kuuluako Prohon vai esimerkiksi ylempiin toimihenkilöihin. Rinne muistuttaa, että työehtosopimuksen soveltamisala määräytyy työtehtävän mukaan. Sitä ei voi vapaasti valita.

– Pron työehtosopimuksissa on aika tarkkaan ja sitovasti määritelty ne vähimmäistyöehdot, joita työnantaja ei saa alittaa. Esimerkiksi matka-ajan palkka, lisätyökorvaus ja palvelusvuosilisät ovat rahanarvoisia etuja.

Usein nämä ehdot löytyvät kokonaan tai osittain vain Ammattiliitto Pron solmimista työehtosopimuksista.