Pro Uutiset/Katja Palhus
Saksan 2000-luvun talousihmeellä on kääntöpuolensa. Nykyisin Saksassa toimivat kahdet työmarkkinat eli vakituiselle väelle omansa ja toisaalta vuokatyövoimalle ja alihankkijoille omansa.
– Matalapalkka-alat ovat syy Saksan sisämarkkinoiden heikkouteen, totesi työmarkkinajohtaja Wilhelm Adamy Saksan Keskusammattiliiton DGB:stä tänään seminaarissa Helsingissä.
Saksassa on lähes 2 miljoonaa työntekijää, jotka ansaitsevat vähemmän kuin viisi euroa tunnissa. Viidennes koko 41 miljoonan työvoimasta ansaitsee alle 8,5 euron tuntipalkkaa.
Voiko Saksan työmarkkinoista ottaa mallia Suomeen? Työmarkkinajohtaja Wilhelm Adamy puhui maanantaina seminaarissa, jonka järjestävät Ammattiliitto Pro, Metallityöväen liitto sekä Vapaus valita toisin -yhdistys.
Viisi euroa tunnissa riittää huonosti
Saksassa sekä työttömyys että palkat ovat laskeneet. Työttömyysaste on neljässä vuodessa laskenut 8,7 prosentista 5,9 prosenttiin vuonna 2011. Vaihtotase on pysynyt ylijäämäisenä ja Saksan teollisuuden hintakilpailukyky on parantunut. Kotimarkkinoilla menee kuitenkin huonommin.
Minityöt tulevat valtiolle kalliiksi. Pienestä palkasta maksetaan vain vähän veroja. Työmarkkinajohtaja Adamy arvioi, että Saksan veromenetys on noin 3-5 miljardia euroa vuosittain.
Valtio maksaa työntekijöille minityön lisäksi 600 euroa toimeentulotukea kuukaudessa.
– Se tarkoittaa, että Saksa antaa 4 miljardia euroa vuodessa menee ihmisille, joilla on työpaikka, ja jotka ovat jo työpaikkansa sosiaalivakuutuksen piirissä, mutta eivät tule toimeen palkallaan, saksalainen Wilhelm Adamy DGB:stä toteaa.
Loppulasku matalista palkoista jakautuu koko yhteiskunnalle.
– Joka kuvittelee, ettei tämä vääristä kilpailua, on väärässä, toteaa Wilhelm Adamy, Saksan Keskusammattiliiton DGB:n työmarkkinajohtaja.
Köyhyysloukkuun jää jumiin
Ay-liikkeen edustajaa huolestuttaa toimeentulotukeen sisältyvä köyhyysriski.
Työttömyys on askel huonompiin työehtoihin. Työttömät, jotka saavat Hartz-IV- toimeentulokorvausta voidaan pakottaa töihin entistä pienemmällä palkalla ja heidän on vastaanotettava lähes kaikkia laillisia töitä.
– Se on köyhyysloukku, josta ei pääse pois, Adamy sanoo.
Saksassa on yli 6 miljoonaa ihmistä, jotka saavat Hartz-IV tukea. Tukea saavat niin korkeakoulutetut kuin kouluttamattomatkin.
– Voin suositella tätä mallia vain, jos haluatte sosiaalisia ongelmia. Toivon, että kääritte mieluummin hihat ja tappelette vastaan.
Saksan työmarkkinat ovat räikeästi jakautuneet sukupuolen mukaan. Joka kolmas nainen työskentelee matalapalkkasektorilla.
Matalapalkka-alan nousuun on monta syytä. Valtio on tukenut massiivisesti matalapalkkasektoria.
Vain alle kaksi prosenttia saksalaisista työskentelee yleissitovan työehtosopimuksen piirissä. Saksan itäosien uusissa osavaltioissa työnantajat haluavat erityisesti välttää tessien yleissitovuutta, mikä taas vääristää kilpailua Saksan sisällä.
Minimipalkkoja ei ole.
– Ammattiliitot ovat tähän asti vastustaneet minimipalkkoja. Nyt kun matalapalkka-alat ovat laajentuneet, vähimmäispalkoista on tullut aivan keskeinen vaatimus. Kattava vähimmäispalkka 8,5 euroa tunnissa on summa, jonka alle ei saa mennä idässä eikä lännessä, Adamy vaatii.
Saksan työmarkkinamallin soveltuvuutta suomalaiseen yhteiskuntaan käsittelevä seminaari järjestettiin tänään maanantaina Helsingin Ruoholahdessa.