Työpisteet hiljenivät ja palvelut pysähtyivät, kun ICT- ja vakuutusaloilla työskentelevät prolaiset keskeyttivät työnteon kello kolmelta iltapäivällä.  Prolaiset eivät halua katsoa sivusta, kun maan hallituksen esitykset uhkaavat heikentää työntekijöiden oikeuksia, hyvinvointia ja toimeentuloa. Viesti oli vahva ja selkeä. Ei työelämän heikennyksille ja yksipuoliselle sanelulle, jolla niitä aiotaan toteuttaa. 

– Tämä on näiden alojen toimihenkilöiden hätähuuto maan hallitukselle, jotta se pysäyttäisi suunnitelmansa suomalaisen työelämän heikennyksistä ja istuisi aidosti neuvottelupöytään työmarkkinaosapuolten kanssa, ICT-alan sopimusalavastaava Mika Mäkelä kuvailee.  

Heikennykset käyvät kukkarolle 

Kaavaillut heikennykset osuvat kipeästi ihmisten arkeen, jos esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan. Kukkarolle käy myös se, että ensimmäisestä sairauslomapäivästä halutaan tehdä palkaton, ellei työehtosopimus toisin määrää. Jatkossa moni voikin joutua miettimään, onko hänellä varaa jäädä sairastamaan vai pitääkö tehdä sairaana töitä.

– Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus tulee lisäämään pitkiä sairauslomia, koska kaikki työntekijät eivät jää sairastamaan yhtä työpäivää ja sairausajat pitenevät, Mika Mäkelä sanoo.   

Vaikka ICT- ja vakuutusalojen työehtosopimuksessa on sairauslomien palkallisuudesta sovittu, Mäkelä ennakoi asian nousevan myös esiin näillä aloilla.  

– Ensimmäisen sairauslomapäivän palkallisuus nousee varmasti esiin seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa, jos tämä uudistus toteutuu.  

Osaajapula pahenee 

Työ muuttuu vauhdilla, ja toimihenkilöiden pitää kehittää tiiviisti osaamistaan. Arvokas apu osaamisen kehittämiseen on ollut aikuiskoulutustuki, mutta nyt hallitus haluaa kuitenkin poistaa sen. 

– Se on inhimillinen ja kansantaloudellinen tragedia, Mäkelä puuskahtaa.  

Osaavasta työvoimasta on jo nyt pulaa, eikä aikuiskoulutustuen poisto helpota asiaa tulevaisuudessa.  

– Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei vain vaikeuta työntekijöiden kouluttautumista vaan myös tarkoittaa, että yrityksillä ei ole tulevaisuudessa riittävästi koulutettua työvoimaa, vakuutusalan sopimusalavastaava Viivi Osala sanoo.  

Jaksamista tukeva järjestelmä romukoppaan 

Työ on nopeatempoista ja vaativaa. Pientä hengähdystaukoa oravanpyörään on tarjonnut monelle vuorotteluvapaa. Samalla vuorotteluvapaasijainen on saanut arvokasta työkokemusta ja mahdollisesti myös jalan oven väliin työelämässä.  

Mutta tästäkin toimivasta järjestelmästä hallitus haluaa luopua.

– Vuorotteluvapaan avulla on edistetty työllisyyttä ja työssäjaksamista, joka on edellytys entistä pidemmille ja terveemmille työurille, Osala muistuttaa.  

Epävarmuus pahenee työmarkkinoilla 

Jo nyt moni pelkää työpaikkansa puolesta, kun muutosneuvottelut ravistelevat useita yrityksiä. Työelämän epävarmuus lisääntyy entisestään, jos työelämän heikennykset toteutuvat.  

Jatkossa vuoden määräaikaisia työsopimuksia voisi tehdä ilman perusteita ja henkilöön perustavaa irtisanomista helpotetaan. Lisäksi yt-lain soveltamisraja halutaan nostaa vähintään 50 henkilöä työllistäviin yrityksiin. 

Mäkelä on järkyttynyt maan hallituksen suunnitelmista viedä Suomi EU:n minimitasolle yhteistoimintavelvoitteen osalta. 

– Alle 50 hengen yrityksissä ei tarvitsisi enää noudattaa yhteistoimintalakia ja niissä voisi irtisanoa ilman takaisinottovelvoitetta. Halutaanko oikeasti kilpailla eurooppalaisella tasolla mahdollisimman huonolla työsuhdeturvalla ja epävarmuudella, Mäkelä kysyy.