Risto Murron johtama kasvutyöryhmä on julkaissut laajan toimenpideohjelman, jossa esitetään 41 keinoa Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Raportin keskeisiä painopisteitä ovat koulutustason nostaminen, yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja vihreän siirtymän edistäminen. On erinomaista, että osaamisen kehittäminen on tunnistettu merkittäväksi osaksi kasvutoimia. Korkeakoulutuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan (TKI) vahvistaminen on kriittisen tärkeää, mutta raportista unohtui työelämässä olevien palkansaajien osaamisen kehittäminen ja jatkuvan oppimisen tukeminen.
OECD:n ja EU-komission tutkimusten mukaan korkean osaamistason maat menestyvät taloudellisesti paremmin ja niiden työmarkkinat kestävät paremmin suhdannevaihteluita. TEM:in Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus -raportissa korostetaan, että Suomen talouskasvun haasteisiin vastaaminen edellyttää työikäisen väestön osaamistason nostamista. Osaamisen kehittäminen on keskeinen tekijä tuottavuuden parantamisessa ja siten talouskasvun edistämisessä.
Kasvutyöryhmän raportissa osaamisen kehittäminen rajoittuu kuitenkin korkeakoulujen aloituspaikkoihin ja tutkimusyhteistyön vahvistamiseen yritysten tarpeita huomioiden. Tämä ei riitä vastaamaan Suomen osaamisvajeeseen. Risto Murto on tuonut aiemmin esille, että Suomen talouden haasteena ei ole pelkästään työvoiman määrä, vaan myös osaamisen laatu ja sen kyky mukautua teknologian ja globalisaation tuomiin muutoksiin. Hän korostaa, että korkean tuottavuuden työpaikat syntyvät vain, jos työvoimalla on riittävästi osaamista ja yrityksillä kyky investoida siihen. Tämä edellyttää toki koulutusjärjestelmän vahvistamista, mutta myös jatkuvan oppimisen tukemista, jotta työntekijät voivat kehittää osaamistaan ja uudelleen kouluttautua muuttuvilla markkinoilla.
Työelämässä olevien jatkuva oppiminen, aikuiskoulutuksen tukijärjestelmän palauttaminen ja työvoimapula-alojen koulutuksen vahvistaminen puuttuvat kasvutyöryhmän esityksistä kokonaan. Ammattiliitto Pro on esittänyt, että osaamistasoa tulee nostaa koko työikäisen väestön osalta – ei vain nuorten. Ilman tätä panostusta Suomi ei kykene vastaamaan osaajapulaan, eikä talouskasvun edellytyksiä pystytä turvaamaan pitkällä aikavälillä. Suomeen tarvitaan kunnianhimoinen osaamisstrategia, joka ulottuu koko työuran ajalle ja tukee työelämän aikaista oppimista pitkäjänteisesti.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja. Vapaa-ajalla Mäkynen kirjoittaa väitöskirjaa työn murroksesta.