Tuntuuko siltä, että elämä on ollut yhtä suorittamista, opinnoista aikuisuuteen ja uraputkeen? Milloin viimeksi pysähdyit miettimään, kuka olet ja mitä oikeastaan haluat?
– Itsetuntemuksen perusta syntyy lapsuudessa, mutta persoonallisuus ja käsitys omasta itsestä muokkautuvat koko elämän ajan, Mieli ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntija Elina Marjamäki sanoo.
Iso osa ihmisen persoonallisuudesta ja käsityksestä omasta itsestä on ajan kuluessa kehittyneitä, ihmisen itseensä liittämiä uskomuksia.
– Olisi hyvä olla tietoinen omista arvoista. Usein vain suoritamme elämää ilman, että pysähdymme miettimään, mikä meille on oikeasti tärkeää. Sitten voi tapahtua jotain, joka pakottaa pysähtymään. Esimerkiksi lapset ovat lähtemässä pesästä ja havahtuu siihen, että heidän kanssaan olisi pitänyt viettää enemmän aikaa, Marjamäki kuvaa.
Huono itsetuntemus voi johtaa itselle huonosti sopivalle urapolulle. Omien toiveiden sijaan voi päätyä toteuttamaan vanhempiensa toiveita tai vastaamaan muihin ulkopuolelta tuleviin odotuksiin. Hyvin itsensä tunteva sen sijaan suuntaa polulle, jossa pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan.
– Kannattaa miettiä, mitä rakastaa. Mikä saa sinut syttymään, mikä on se asia, joka tekee sinut iloiseksi, Marjamäki sanoo.
Tunnista tarpeesi ja reagointitapasi
Itsetuntemus voi auttaa muodostamaan toimivia ihmissuhteita ja ratkomaan konfliktitilanteita. Esimerkiksi työpaikan ristiriitatilanteita helpottaa se, että tiedostaa omat käyttäytymismallinsa. Siinä missä yhden automaattinen reaktio voi olla purkaa höyryjä hyökkäämällä, toinen voi vetäytyä marttyyrimaisesti omaan huoneeseensa murjottamaan.
– Voi pysähtyä miettimään, miksi reagoi juuri siten, miten kannattaisi reagoida vai kannattaako reagoida ollenkaan. Itsetuntemus auttaa siihen, että joskus voi kokeilla reagoida toisin, Marjamäki sanoo.
Itsetuntemus auttaa myös tunnistamaan omat tarpeet. Stressaavan työpäivän jälkeen voi olla hyvä viettää rauhallinen koti-ilta sen sijaan, että vastaa kyllä jokaiseen vierailukutsuun.
– Stressin purkamiseen ja palautumiseen jollekin voi tehdä hyvää lähteä yhdessä kaverin kanssa kuntosalille, toiselle taas kuunnella yksin äänikirjoja, Marjamäki kuvaa.
Ihminen voi muuttua
Marjamäen mukaan minuus ei ole muuttumaton, vaan jatkuvasti etenevä prosessi. Siksi aika ajoin on hyvä ravistella itseensä liittyviä käsityksiä ja uskomuksia. Omaa sisäistä puhetta ei ole pakko kuunnella, vaan itseään voi haastaa kokeilemalla rohkeasti jotain uutta.
– Usein jämähdämme ajattelemaan, että olen tällainen ja muuksi en muutu. Itseään kannattaa kuitenkin tutkia uteliaana. Minkälainen tyyppi oikeastaan olen?
Harva ihminen pysyy samanlaisena vuodesta toiseen. Siksi itseään ei kannata ahtaa liian tiukkaan lokeroon.
– Voi ajatella, että ehkä voisinkin toimia toisin. Mitä jos määrittelisin itseni toisin?
Miten tutustun itseeni?
Yksi hyvä keino kehittää itsetuntemusta on luonteenvahvuuksia kartoittava VIA Character Strengths -testi. Ilmainen, laaja testi sisältää 24 erilaista luonteenvahvuutta.
– Jos omiin ydinvahvuuksiin kuuluu esimerkiksi uteliaisuus, hyvinvointia voi lisätä se, että kokeilee uusia ravintoloita tai etsii uutta tietoa, Marjamäki sanoo.
Koska käsitys itsestä syntyy aina vuorovaikutuksessa, muiden kanssa keskusteleminen voi paljastaa uusia puolia itsestä. Itseään voi myös haastaa kuplahyppelyä harrastamalla eli poistumalla omasta kuplastaan eri tavalla ajattelevien ihmisten pariin.
– Voi tarkastella ajankäyttöään ja sitä, toimiiko omien arvojensa mukaisesti. Myös sen pohtiminen, ketä kadehtii, voi avata kiinnostavia ulottuvuuksia. Lisäksi itselle voi etsiä inspiroivia esikuvia, Marjamäki listaa.
Minuuden tunnetta voi vahvistaa myös miettimällä omia elämänkokemuksiaan ja sitä, millaista tarinaa kertoo itsestään.
Omien arvojen pohdinta voi joskus johtaa siihen, että huomaa haluavansa tehdä elämässään isojakin muutoksia. Esimerkiksi vaihtaa työpaikkaa tai kokeilla kokonaan uutta uraa. Se ei Marjamäen mukaan tarkoita, että siihenastinen elämä olisi mennyt hukkaan.
– Niin ei kannata missään nimessä ajatella, vaan että on ollut oikeassa työssä siihen asti, siinä elämäntilanteessa. Voi pohtia, mitä on oppinut ja miten haluaa hyödyntää kokemusta seuraavassa elämänvaiheessa.