Hyppää pääsisältöön

Kun sairaus yllättää

nuori nainen istuu pyörätuolissa sairaalassa ja katselee tablettia
KirjoittanutMaija Kajanto
KuvaIstockphoto
nuori nainen istuu pyörätuolissa sairaalassa ja katselee tablettia
Kun työntekijä jää pitkälle sairauslomalle, tilanne ei ole helppo. Pitkä poissaolo voi herättää työyhteisössä monenlaisia tunteita ja niin sairastunut kuin työyhteisökin voi tarvita keskusteluapua. Avoimuus tilanteessa usein auttaa – kunhan se tapahtuu lain sallimissa rajoissa.

Työntekijän pitkä sairausloma on ikävä tilanne sekä sairastuneelle työntekijälle itselleen että työyhteisölle.

Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen muistuttaa, että esihenkilön tehtävänä on tukea sairastunutta työntekijää sekä toteuttaa käytännön järjestelyjä työpaikalla.

– Jos työntekijä tietää hyvissä ajoin sairauslomastaan, on töiden järjestelyjen kannalta hyvä ilmoittaa siitä esihenkilölle, jotta hän voi alkaa järjestellä niitä. Työnantajan velvollisuus on aina hoitaa töiden järjestelyt ja mahdollinen sijaisen palkkaaminen, ne eivät ole sairauslomalle jäävän työntekijän vastuulla.

Älä jaa luottamuksellista tietoa

Kun sairausloman yksityiskohdista sovitaan, työyhteisö usein toivoo saavansa mahdollisimman paljon tietoa tilanteesta. Terveydentilaa koskevissa asioissa kannattaa kuitenkin olla varovainen.

– Terveydentilaan liittyvät tiedot ovat yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia arkaluonteisia tietoja. Tällöin on syytä huomioida, että toimitaan tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja että jokainen tietoja käsittelevä on saanut opastuksen omaan tehtäväänsä liittyvistä salassapitovelvoitteista ja tietojen asianmukaisesta käsittelystä. Joskus työntekijä haluaa itse kertoa tilanteestaan työyhteisölle, mutta mikään ei velvoita häntä tekemään niin, Luukkanen muistuttaa.

Joskus työntekijä haluaa itse kertoa tilanteestaan työyhteisölle, mutta mikään ei velvoita häntä tekemään niin, Luukkanen muistuttaa.

Jos kyseessä on vakava sairastuminen, josta työyhteisö on tietoinen, voi se aiheuttaa huolta.

– Joskus voi olla tarpeen tarjota työyhteisölle erityistä keskusteluapua esimerkiksi työterveyshuollon asiantuntijoiden toimesta. Myös sairastunut itse voi tarvita keskusteluapua tai terapiaa asian käsittelyyn, silloin hänet ohjataan työterveyshuollon palveluiden piiriin.

Apua työterveydestä

Työterveyspsykologi Maria Lehto Terveystalosta muistuttaa, että kun työntekijä joutuu jäämään sairauden takia pois töistä, se herättää monenlaisia tunteita.

– Terveyteen liittyvistä syistä ei ole lupa puhua työyhteisölle ilman asianosaisen suostumusta. Joskus voi siis tulla tilanne, jossa tuttu työkaveri jää pois eikä kukaan tiedä syytä. Silloin palapelin paloja aletaan helposti koota itsenäisesti ja se herättää pelkoja ja huolta.

Vaikka asioista puhuttaisiin avoimesti, ei vakavammin sairastunut kykene yleensä antamaan tarkkaa arviota siitä, miten pitkä poissaolo on kyseessä. Sairauden etenemisestä ei välttämättä ole varmaa tietoa.

Alkuun voidaan kokea lähinnä pelkoa ja huolta työkaverin puolesta. Kun poissaolo jatkuu, kuvaan voi tulla myös ristiriitaisia tunteita.

Tilanteen pitkittyessä tunnepaletti voi muuttua työpaikallakin. Jos poissaolon pituus on epävarma, ei sijaisen etsiminen ole välttämättä helppoa,  ja kuormituksen kasvaessa myös tunnekirjo kasvaa.

–Alkuun voidaan kokea lähinnä pelkoa ja huolta työkaverin puolesta. Kun poissaolo jatkuu, kuvaan voi tulla myös ristiriitaisia tunteita, painetta työtehtävien hoitamisesta ja ärtymystä tilanteen pitkittymisestä. Työkaverin sairastuminen voi herättää tunteita myös siksi, että monella työyhteisön jäsenellä voi olla yksityiselämässä kokemusta läheisen sairastumisesta.

Tunteet esiin työpaikallakin

Maria Lehto lähtisi liikkeelle rohkeasta tunteiden purkamisesta.

– Työyhteisössä voisi olla hyvä kokoontua yhdessä ja kysellä yksi kierros tunnelmia: mitä ajatuksia, mikä huolestuttaa. Ihmisten terveystiedoista ei voi keskustella avoimesti, mutta työyhteisön ja tiimin tunnelmista voi.

Johtamisella on iso rooli. Lehto peräänkuuluttaa rohkeutta siihen, että työyhteisön tunteet nostetaan pöydälle silloin, kun työkaverin vakava sairastuminen sekoittaa pakkaa.

– Itse ajattelen, että suomalaisessa työelämässä puhutaan aika vähän tunteista. Vaietaan ja jätetään jakamatta asioita, joista olisi syytä puhua, varotaan turhaan toinen toisiamme. Voisi helpottaa, jos tilanteista puhuttaisiin suoraan. Epätietoisuus ruokkii monenlaista ja pelot voivat olla pahempia kuin itse asia.

Lehto muistuttaa, että ihmiset myös reagoivat tilanteisiin kovin eri tavoin.

– Yksi saattaa reagoida työkaverin sairastumiseen voimakkaasti, toinen ei juuri lainkaan. Kolmas haluaa käsitellä asiaa rauhassa miettien, neljäs puhua asiasta jatkuvasti. Joskus voi olla hankala ymmärtää toisen reaktiota.

Epätietoisuus ruokkii monenlaista ja pelot voivat olla pahempia kuin itse asia.

Lehto korostaa, että työpaikalla pitää olla rauha keskittyä myös työasioihin.

– Avoimuutta tarvitaan myös siinä, että sovitellaan yhteen eri tavat käsitellä asiaa. Jos aiheesta puhutaan paljon, se voi yhdelle olla helpotus ja toiselle vain lisätä kuormaa. On tärkeää räätälöidä yhteen eri tavat ja kunnioittaa ja ymmärtää toisen näkemystä tilanteessa.

Konkreettinen muistaminen voi auttaa kaikkia

Yksi konkreettinen asia voi olla sairauslomalla olevan työkaverin muistaminen. Yhteinen tervehdys tai kukkien lähettäminen voi antaa rauhaa sekä työyhteisölle että sairauslomalla olijalle.

– Sairastuneella voi olla huoli ja syyllisyys työkavereiden jaksamisesta, työkavereilla taas sairastuneen voinnista. Voi auttaa molempia osapuolia, jos osataan viestiä sairastuneelle, että työpaikalla pärjätään ja ajatellaan häntä hyvällä, Lehto toteaa.

Pitkällä sairauslomalla olevaan työkaveriin olisi hyvä pitää yhteyttä, jos se vain on hänelle ok.

– Pitkällä sairauslomalla olevaan työkaveriin olisi hyvä pitää yhteyttä, jos se vain on hänelle ok. Näin viestitään, että häntä ei ole unohdettu ja että häntä jo odotetaan palaavaksi työyhteisöön. Minkäänlaista painetta ei kuitenkaan saa luoda ja yhteydenpidon tulee olla vapaaehtoista. Usein yhteydenpitoa arkaillaan turhaan. Monesti sairauslomalla oleva ilahtuu työkaverin yhteydenotosta ja yhteydenpito voi helpottaa hänen työhön paluutaan, Luukkanen täydentää.

Kun on aika palata töihin

Äkillisiin muutostilanteisiin ja asioiden läpikäyntiin voi pyytää apua myös työterveydestä. Apua on saatavilla niin sairastuneelle, työyhteisölle kuin esihenkilölle.

Yksi kriittinen hetki, jolloin työterveyden palveluja kannattaisi hyödyntää, on töihin paluu.

– Pidemmän sairausloman jälkeen paluu töihin kannattaa suunnitella jo ennakkoon niin, että työntekijän toipuminen jatkuu myös silloin, kun työarki jatkuu, Lehto kertoo.

Luukkanen muistuttaa, että joskus sopivan työn tekeminen voi tukea toipumista. Joka tapauksessa pitkältä sairauslomalta työhön paluuta tulee helpottaa tarvittavilla toimenpiteillä, koska työn tekeminen ei saa vaarantaa työkyvyn palautumista.

Työkyvyn tuen tarpeen kartoitus tulee tehdä joko esihenkilön ja työntekijän kesken tai työterveysneuvottelussa, jossa mukana on myös työterveyshuollon asiantuntija.

– Työkyvyn tuen tarpeen kartoitus tulee tehdä joko esihenkilön ja työntekijän kesken tai työterveysneuvottelussa, jossa mukana on myös työterveyshuollon asiantuntija. Usein voi olla myös tarpeen järjestellä töitä määräaikaisesti esimerkiksi työaikojen joustolla. Töihin palaava voi tehdä lyhyempää työpäivää tai -viikkoa, tällöin kyseessä on osasairausloma, jolloin työntekijä saa osasairauspäivärahaa sekä sen lisäksi palkan työskentelynsä ajalta, Luukkanen kuvailee.

Kolmen kohdan muistilista sairauslomasta

  • Kun työntekijä on työkyvytön, on hänen velvollisuutensa ilmoittaa viipymättä sairauslomasta työnantajalle ja tarvittaessa osoittaa työkyvyttömyytensä lääkärintodistuksella.
  • Työnantajan on ilmoitettava sairauslomasta työterveyshuoltoon, viimeistään siinä vaiheessa, kun sairausloma on kestänyt yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa yhteensä 30 päivää vuoden aikana.
  • Tämän jälkeen työterveyshuollon on oltava yhteydessä työntekijään tarkoituksenaan selvittää sairauden hoidon tilanne, arvioida työkykyä ja kuntoutustarvetta sekä suunnitella seurannan ja työhön paluun aikataulua sekä työssä jatkamisessa tarvittavaa tukea.