Kuva: Shutterstock
Pro Uutiset/Katja Palhus
Aluehallintovirasto tarkasti työn henkistä kuormitusta sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla, jotka ovat kuntien hoidossa. Millainen tilanne on yksityissektorin työpaikoilla kuten teollisuudessa, finanssi -, palvelu- ja ict-alalla?
– Henkiset ja sosiaaliset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja poistetaan riittämättömästi, toteaa työturvallisuusasiantuntija Tarja Korkalainen Ammattiliitto Prosta.
Vuoden 2012 aikana työsuojelutarkastajat eri puolilla Suomea valvoivat psykososiaalisia riskejä 300 työpaikalla osana eurooppalaista psykososiaalisia riskejä koskevaa kampanjaa. Kampanjan tavoitteena oli työsuojelutarkastuksien avulla tuoda esille työn psykososiaaliset riskit ja parantaa riskien arviointien laatua työpaikoilla. Kampanjaan osallistui 27 maata ja sen yhteydessä tehtiin yli 11 000 työsuojelutarkastusta Euroopassa.
Kampanja osoitti, että maiden välillä on suuria eroja psykososiaalisten riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Suomessa psykososiaaliset riskit oli huomioitu lakisääteisessä vaarojen arvioinnissa noin 75 prosentissa tarkastetuista työpaikoista – Euroopan keskiarvo oli 55 prosenttia.
Milloin pitää huolestua?
Ihmiset kestävät työn kiirettä ja kuormitusta eri tavoin.
Fyysisiä oireita psykososiaalisesta kuormituksesta ovat nukkumisvaikeudet, vatsa- ja sydänoireilu, päänsärky, rytmihäiriöt, hartiakivut, lihominen, laihtuminen. Henkisiä oireita ovat keskittymiskyvyttömyys ja oppimisvaikeudet. Työkaveritkin voivat huomata muistamisvaikeudet, kirjoitusvirheet, ärtyisyyden ja masentumisen.
Jos oireita on useita ja ne jatkuvat viikkoja, vaikka tiedossa ei ole mitään perussairautta tai vaikeaa elämäntilannetta, on syytä miettiä onko työ ylikuormittavaa.
– Asiaan pitää tarttua, työn määrää vähentää ja työtehtäviä rajata. Lähtökohta on että kuormitusta aiheuttavaa tekijää on tavalla tai toisella vähennettävä, toteaa työsuojelun asiantuntija Tarja Korkalainen.
Ensimmäisenä apua pyydetään omalta esimieheltä. Apua voi pyytää myös työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä ja työterveyshuollolta.
Kuinka kuntoon?
Jokaisella työpaikalla pitäisi ehdottomasti tehdä riskienarviointi, sano työturvallisuuslaki.
– Sen perusteella voi tehdä konkreettisen kehityssuunnitelman, joka myös toteutetaan ja arvioidaan, saatiinko terveyttä haittaava tai vaarantava kuormitus vähennettyä, Tarja Korkalainen kertoo.
Työpaikalta pitää löytyä myös varhaisen tuen malli, joka kertoo mitä tehdään ja miten tuetaan, kun työyhteisö tai yksilö jo oireilee.
Hyvällä työpaikalla päivittäisjohtaminen on laadukasta ja esimiehet on koulutettu huomioimaan työhyvinvointikysymykset. Työterveyshuolto on ajan tasalla.
Tiedonpuute ei saa olla este. Työturvallisuuskeskuksen verkkosivustolta löytyy lisätietoa vaaratekijöiden tunnistamisesta ja riskien arvioinnista. Omaa kuormittumista voi punnita vastaamalla pikatestiin.