Syksyn lähestyminen voi herättää ristiriitaisia tunteita. Yksi odottaa innolla paluuta rutiineihin, kun taas toinen huokailee kesän vapauden perään ja ahdistuu tulevasta työkalenteristaan. Samaan aikaan syksy tuntuu monien mielestä enemmän uudelta alulta kuin tammikuu.
– Yhteiskunta kuten koulut ja harrastukset pyörivät pitkälti lukuvuosien mukaan. Ja koska kesäloma on niin pitkä, se katkaisee työnteon paremmin kuin viikon kestävä joululoma. Kesässä on enemmän aikaa ja tilaa miettiä oman elämän suuntaviivoja kuten työssä jaksamista tai mahdollista työpaikan vaihtoa, uramuutos- ja hyvinvointivalmentaja Riikka Pajunen kertoo.
Pajunen kertoo huomanneensa työssään, miten moni kaipaa kesän jälkeen arkeensa rytmiä ja selkeyttä. Kun kesälomalla on nukuttu epäsäännöllisesti, syöty liikaa grilliruokaa, tavattu sukulaisia ja kierrelty tapahtumissa, voi paluu tavallisiin arjen rutiineihin olla helpotus. Toisaalta arki voi imaista mukaansa liiankin nopeasti.
Palautuminen ei pysähdy kesälomaan
Paluuta arkeen voi yrittää pehmentää esimerkiksi palaamalla töihin maanantain sijaan keskellä viikkoa. Lisäksi jokaiseen päivään kannattaa sisällyttää pala kesästä tuttua tunnelmaa.
– Palautuminen on tärkeää joka ikinen päivä, ympäri vuoden. Syksylle voi laatia vaikka palautumissuunnitelman, jossa on minilomia, vapaapäiviä ja kivoja kohokohtia. Se, että neljä viikkoa meni ja nyt pitäisi taas vuosi jatkaa, on jo ajatuksena uuvuttava, Pajunen sanoo.
Lomatunnelma syntyy eri ihmisille eri asioista. Joku voi virittää riippumaton olohuoneeseensa, toinen taas varata vaikkapa käynnin hierojalle kerran viikossa. Tärkeintä on luoda itselleen hyvinvointirutiinit, joiden ansiosta arki tuntuu ihanalta.
– Arkeahan suurin osa meidän ihmisten elämästä kuitenkin on, Pajunen sanoo.
Sen, ettei arki palvele omaa hyvinvointia, voi usein huomata kehon lähettämistä merkeistä. Keho voi oireilla esimerkiksi päänsärkynä, niskan ja hartioiden jumeilla, jatkuvalla sairastelulla tai vatsaoireilla, aivosumulla, muistikatkoksilla, levottomuudella tai ahdistuneisuutena.
– Vaikka ihmisellä olisi katto pään päällä ja työpaikka, taka-alalla voi silti olla joku asia, joka jäytää. Silloin ei ole niin innostunut, ei naura paljon, eikä olo ole kevyt ja vapautunut, Pajunen kuvaa.
Varo uupumukseen johtavaa ajattelumallia
Oppimamme ajattelumallin mukaan elämä on selviytymistä, jossa rentoutua saa vasta sen jälkeen, kun velvollisuudet on suoritettu. Pajusen mukaan se on kuitenkin varma reitti uupumukseen, sillä esimerkiksi pyykinpesu, roskien vieminen tai työasiat eivät tekemällä lopu.
– Sen sijaan että odottaisin, milloin pääsen nauttimaan elämästä, yritän nauttia siitä, mitä olen tekemässä juuri nyt. Kannattaa tarkastella omia uskomuksia ja sitä, mitä pään sisällä hokee itselleen. Alkaako joka toinen lause sanalla ”pitäisi”, vai sanoilla ”saan”, ”voin”, ”haluan” tai ”aion”, Pajunen sanoo.
Monet hyvinvointia tukevat asiat ovat yksinkertaisia, kuten riittävän pitkä ja palauttava yöuni. Lisäksi Pajunen kannustaa pohtimaan omaa ajankäyttöä.
– Aika on arvokasta ja ainoa, mitä meillä on. Meille jokaiselle annetaan 24 tuntia vuorokaudessa. Jos esimerkiksi scrollaa puoli tuntia päivässä somea, se on vuositasolla 22 kahdeksan tunnin työpäivää, Pajunen sanoo.
Tee muutos, josta olet haaveillut
Pajunen itse kertoo toteuttavansa tänä syksynä yhden unelmistaan, muuttamalla koko talveksi Espanjaan.
– Olen todennut jo monena syksynä, että pimeys ei enää tunnu hyvältä. Koska teen työtä hyvinvointivalmentajana, haluan olla parhaassa mahdollisessa vedossa niin, että pystyn auttamaan muita, Pajunen kertoo.
Aina arki ei kuitenkaan vaadi suurta elämänmuutosta. Pitkälle pääsee jo miettimällä, mistä arjen kuormitus ja stressi syntyvät. Aiheuttavatko pitkät välimatkat kiireen tuntua ja ruuhkissa istumista? Entä voisiko ruuhkavuosien kuormitusta pienentää vaikkapa ostamalla itselleen siivous- tai lastenhoitoapua?
– Itselleni tulee koko ajan tärkeämmäksi se, että kaikki on mahdollisimman helppoa ja joustavaa. Mietin valintojani koko ajan siitä näkökulmasta, mistä tulee vähiten stressiä, Pajunen sanoo.
