Lastenkirjailija ja koodarilähettiläs Linda Liukas kannustaa lähestymään muutosta lempeyden ja yhdessä oppimisen kautta.

– Kaikkien tulisi ymmärtää ohjelmointia sen verran, että tunnistaisi, mitä minä teen paremmin kuin kone, missä kone taas voittaa ihmisen, Esimerkiksi työnantajaroolissa tulisi ymmärtää, mihin kannattaa palkata ihminen, mikä taas voidaan automatisoida, sanoo Linda Liukas.

Ohjelmoinnissa on Liukkaan mukaan kyse ongelmanratkaisusta. Jokainen voi nähdä omassa työssään ongelman, johon voisi keksiä paremman ratkaisun.

Miehet tarvitsevat naisia esikuviksi

Liukas tunnetaan etenkin Hello Ruby -nimisistä lastenkirjoistaan, jotka tutustuttavat lapsen pienen Ruby-tytön seikkailujen ja harjoitusten avulla koodaamiseen ja tietokoneisiin. Elokuun puolivälissä 2017 julkaistu uusin osa avaa internetiä lempeällä mutta lukijaa kunnioittavalla tavalla.

Nyky-yhteiskunnassa olisi vähintään yhtä tärkeää tehdä töitä sen eteen, että pojat kiinnostuisivat naisvaltaisista aloista ja samaistuisivat naishahmoihin.

Liukkaan oma agenda on alun perin ollut etenkin naisten ja lasten teknologiataitojen edistämisessä.

Tytöt kyllä kiinnostuvat teknologiasta ilman kannustimiakin, vaikka koodarista tulee edelleen mieleen kalpea, huppariin pukeutunut nuori mies. Hänestä nyky-yhteiskunnassa olisi vähintään yhtä tärkeää tehdä töitä sen eteen, että pojat kiinnostuisivat naisvaltaisista aloista ja samaistuisivat naishahmoihin.

– Olen kirjoittanut Hello Rubyt sille uteliaalle ja seikkailunhaluiselle lapselle, joka itse olin. En niinkään tytöille. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi Japanissa pikkupojat kertovat ihailevansa Rubya, vahvaa ja itsenäistä tyttöä. Että pojille on muitakin kuin miesesikuvia, Liukas kertoo.  

Älä alistu valmiisiin kaavoihin

Vaikka se seikkailunhaluinen lapsi on nyt kasvanut, Liukkaan työhuoneessa tuntuu, kuin olisi pudonnut Hello Ruby -kirjan kuvitukseen. Rompulle ladatuista peleistä alkanut matka on vienyt häntä ympäri Suomen ja Yhdysvaltoihin, startup-hubeihin ja pokkaamaan lastenkulttuurin valtionpalkinnon, Suomalaisen koodin edistäjä -palkinnon sekä kiinalaisen DIA Gold -designpalkinnon.

Liukas tekee yhteistyötä opetusohjelmien suunnittelijoiden kanssa Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa.

Liukas tekee yhteistyötä opetusohjelmien suunnittelijoiden kanssa Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa. Silti hän pitää sattumana sitä, että on löytänyt leikkauspisteen teknologiakiinnostuksesta ja humanistisesta lähestymistavasta.

– Itse luin ranskaa lukiossa, koska ajattelin, että se voisi viedä hienoon työhön vaikka YK:ssa. Myös koodaustaito on työkalu siinä missä kielitaitokin. Haluan tarjota mahdollisimman monelle lapselle mahdollisuuden lykätä päätöksentekoa siitä, mikä sinusta tulee isona. Voit olla vaikka koodari-ballerina-salapoliisi, jos haluat.

Hello Ruby syntyi tarpeeseen

Liukas itse löysi itsensä vahingossa kirjailijana. Hänen blogiinsa julkaisemat piirustukset olivat saaneet hyvän vastaanoton.  Hän haki Kickstarterista 10 000 dollarin pääomaa, jotta voisi julkaista koodausta käsittelevän lastenkirjan omakustanteena.

– Vuorokauden kuluttua Kickstarterissa oli 100 000 dollaria. Silloin huomasin, että tällaiselle on oikeasti kysyntää, hän muistelee vuotta 2014.

– Mutta vasta viime vuoden aikana olen tajunnut, että tämä taitaa olla mun juttu, Liukas jatkaa.

Kysyntää todellakin on, sillä maailma muuttuu uskomattoman nopeasti. Lapset opiskelevat koulussa koodaamista, ja heidän vanhempansa hädin tuskin tietävät, mitä se tarkoittaa. Joku suhtautuu muutokseen innokkaasti, mutta moni sulkisi mielellään tabletin ja sytyttäisi päreen tuvan nurkkaan.

Lapsi tarvitsee tukea teknologian käytössä

Jokaiselle on ikään katsomatta hyötyä ohjelmoinnillisesta ajattelusta – kyvystä ja halusta pilkkoa isoja ongelmia pieniin osiin.

Aikuisen omat turhautumisen ja pelon tunteet uuden teknologian tai ohjelmistojen edessä ovat ihan samoja, joita lapsi kokee, ja joiden ylittäminen opettaa.

– Et ole pelon tunteen kanssa yksin. Voi olla, että lapsi oivaltaa jotakin nopeammin kuin vanhempi sukupolvi, mutta lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja apua teknologian kanssa, Liukas muistuttaa.

Suurin osa lapsistamme tulee tekemään sellaisia töitä, joita ei vielä ole.

Teknologiaan kannattaa suhtautua avoimesti jo senkin takia, että suurin osa lapsistamme tulee tekemään sellaisia töitä, joita ei vielä ole. Mutta kun katsoo taaksepäin, vähintään yhtä suuri muutos maailmassa on tapahtunut sodan ajan sukupolven jälkeen.

– Teknologia tarkoittaa työkalua ongelmanratkaisuun. Joskus historiassa se oli pyörä, nyt se on tietokone ja tekoäly, tulevaisuudessa se on jotakin muuta. Aikuisen tehtävä on vain antaa lapselle uimataito ja luottaa siihen, että vesi kantaa.