Mielen kuormittuminen ja mielenterveyden heikkeneminen ovat ongelmia, jotka vaivaavat yhä useampaa työikäistä suomalaista. Jo puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyssyistä, Mielenterveyshäiriöt ovat syrjäyttäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sairauspoissaolojen merkittävimpänä syynä.

– On tärkeää, että kaikki mielenterveyshäiriöistä kärsivät saavat tarvitsemaansa apua, Mieli ry:n työhyvinvointipäällikkö Marjo Lehtinen sanoo.

Samalla huomio pitäisi kuitenkin suunnata siihen, miten mielenterveyttä voi vahvistaa jo ennalta.

– Mielenterveys on voimavara. Meillä kaikilla on kuormitustekijöitä elämässä, mutta mielenterveystaitojen opettelu on mahdollista. Kun sitten tulee kiviä polulle, meillä on voimavaroja, joita voimme käyttää.

Lehtinen toimii kouluttajana 12. lokakuuta kello 17.00–18.30 järjestettävässä Pron jäsenwebinaarissa Työyhteisö kukoistamaan mielenterveyttä tukemalla. Webinaariin liittyy itseopiskeltava Mielenterveyttä vahvistava lähijohtaminen -verkkokoulutus, joka on avoinna Propajassa 25.9.–29.10. Koulutus on suunnattu esihenkilöille ja tiiminvetäjille, jotka haluavat vahvistaa mielenterveyden tietoista johtamista. Pro toteuttaa koulutuskokonaisuuden yhteistyössä Mieli ry:n kanssa.

Arjen hyvät käytännöt edistävät mielenterveyttä

Lehtinen on psykologi ja työnohjaaja, joka on ollut vuosikymmeniä liike-elämässä erilaisissa esihenkilö- ja johtotehtävissä. Hänen mukaansa mielenterveyteen panostaminen on kannattavaa niin työntekijälle kuin työnantajalle. Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen työpaikalla vahvistaa työn tuottamaa hyvinvointia, asiakastyytyväisyyttä, tuottavuutta ja tulosta.

-Mielenterveys on voimavara työlle, mutta työ voi myös tukea mielenterveyttä. Jos yksityiselämässä on haasteita, työpaikka voi tarjota mielekästä tekemistä. Toisaalta taas työttömyydellä on suuria vaikutuksia mielenterveyteen, Lehtinen sanoo.

Mielenterveyden huolto on yhteistyötä yksilön, työyhteisön ja työterveyshuollon välillä. Työpaikalla mielenterveyteen vaikuttavat paitsi riittävät resurssit, myös johtamisen laatu.

– Se, onko lähiesihenkilö läsnä. Kuuleeko ja näkeekö hän, miten työntekijät voivat, ja pystyykö hänen kanssaan keskustelemaan. Onko esihenkilön oma kuormitus sellainen, että hänellä on ihmisille riittävästi aikaa?

Mielenterveyden johtamisen ytimessä ovat työn rakenteet kuten se, miten työ on järjestetty, ja ovatko tavoitteet riittävän selkeät. Lisäksi mielenterveyttä voi vahvistaa luomalla työyhteisöön psykologista turvallisuutta. Sillä, että esihenkilötyössä huomioidaan ihmisen psykologiset perustarpeet, pääsee jo pitkälle.

– Mielenterveyshäiriöt eivät ole upottava suo, jolle kukaan ei pysty tekemään mitään. Mielenterveyttä voi vahvistaa arkipäiväisillä pienillä teoilla työpaikan käytännöissä, kohtaamisissa ja esimiestyön kehittämisessä.  

Mielenterveys on koko yhteiskunnan asia

Lehtinen muistuttaa, että jokaisella on vastuu hyvinvoinnistaan. Siihen liittyvät esimerkiksi tunteiden ja käyttäytymisen säätely, palautumistavat ja muut mielenterveystaidot.

– Kun tulee kuormitusta ja tunnistaa stressitilan itsessään, miten toimii ja minkälaisia keinoja siihen on käytettävissä?

Toisaalta vastuu mielenterveydestä kuuluu myös yhteiskunnalle. Kansallinen mielenterveysstrategia 2020-2030 velvoittaa arvioimaan yhteiskunnassa tehtyjen päätösten mielenterveysvaikutukset ennakkoon.

– Se on uutta, ennaltaehkäisevää ajattelua mielenterveyden näkökulmasta, Lehtinen kiittelee.

Esihenkilö, huomioi työpaikalla ihmisen psykologiset perustarpeet

1. Kyvykkyyden osoittaminen eli oma osaaminen ja sen hyödyntäminen, uuden oppiminen ja palautteen saaminen.
2. Yhteenkuuluvuus eli sosiaalinen yhteistyö muiden kanssa.
3. Omaehtoisuus eli tarve määrätä itse omasta tekemisestä tai vaikuttaa omaan tekemiseen.