Sykähdyttävintä säähän liittyvää hetkeä Kerttu Kotakorven ei tarvitse miettiä pitkään. Tv-meteorologi oli töissä 12. elokuuta 2017, kun Kiira-rajuilma pyyhkäisi mustanharmaana vyörynä Etelä-Suomen ja Pasilan tv-talon yli seitsemän aikaan illalla. Kotakorpi meni ulos.

- Yhtäkkiä oli ihan pimeää. Ylen pihassa lipputangot vääntyivät vaakatasoon ja läheisen rakennustyömaan roinaa lenteli ympäriinsä. Itseäkin vähän hirvitti, että huh, miten tässä käy.

Kotakorven oli koottava ajatuksensa pikaisesti, seuraava tv-lähetys alkaisi pian.

Suomen luonto on paras

Sää on aina ollut Kotakorvelle se juttu: Lapsena oli päästävä sateella ulos hyppimään vesilammikoihin, ja ukkonen ja salamointi olivat hänestä hienoja ilmiöitä.  Säästä tuli myös ammatti, kun hän ymmärsi, että meteorologian opinnoissa yhdistyy kaksi kiehtovaa asiaa, sää ja ilmasto. Kotakorven mielestä säästä on aina kiva rupatella myös niitä näitä. 

- Mutta kun joku lähestyy minua vaikka bussipysäkillä, mietin, puhuuko hän minulle säästä kuin kenelle tahansa, vai pitäisikö minun antaa joku valistunut arvio tilanteesta, hän nauraa. 

Kerttu Kotakorpi rakastaa luontoa ja on kaikkiruokainen sään suhteen. Hän lähtee mielellään useamman päivän vaellukselle tai lähimaastoon juoksemaan, marjaan, sieneen tai pyöräilemään - tai ihan vaan istumaan ulos. 

- Maailmassa on paljon upeaa luontoa, mutta Suomen luonto on paras. Ukkoset ovat meteorologisesti se sykähdyttävin sääilmiö, mutta ulkoilemaan lähden missä tahansa muussa säässä mieluummin. 

Tutkimusmatkalle tulevaisuuteen

Suomen luontoon sijoittuu myös Kotakorven keväällä 2021 ilmestynyt esikoisteos. Se kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen luontoon, ilmastoon ja ihmisiin seuraavien 80 vuoden aikana. Kotakorpi halusi kirjoittaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvan, mutta yleistajuisen teoksen.

- Haluan jakaa tietoa ilmastonmuutoksesta, en syyllistää tai kertoa, miten pitäisi elää. 

Vaasalaislähtöinen Kotakorpi toivoo, että kirja toisi lukijoille mieleen omakohtaisen kokemuksen tai muiston jostain tärkeästä paikasta; miltä luonto näytti siellä ennen, ja miltä se näyttää nyt.  Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on konkreettinen merkki muutoksesta.

 - Kun olin pieni ja ajettiin Helsinkiin, Uudellamaalla oli lupiinipeltoja. Vuosien vieressä ne vaan lisääntyivät. Nyt, kun pohjoisemmassa näkee erilaisia niittykukkia, ajattelee, että vau, täällä on vielä muutakin.

Mitä kirja opetti?

Kotakorpi sanoo oppineensa kirjaa tehdessään paljon uutta Suomen luonnosta.

- Ilmasto-osuus oli minulle valmiiksi tutumpaa. Mutta kun niitä numeroita kirjoitti ylös, huomasi ihan konkreettisesti, mitä esimerkiksi talvesta onkaan enää jäljellä.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja niistä aiheutuvia tuhoja, kuten maastopaloja ja tulvia, mutta Kotakorpi sanoo, ettei hän halua synkistellä, vaan tehdä voitavansa - kuten kirjoittaa aiheesta. Kotakorven mukaan erityisen hienolta onkin tuntunut kuulla arvioita, että hänen kirjansa sopisi oppikirjaksi, koska se on yleistajuinen ja helposti sisäistettävä. 

- Minua ilahduttaa myös se, että nekin, jotka ovat lukeneet paljon ilmastonmuutoksesta sanovat saaneensa kirjastani uutta tietoa. Kirjamessuilla itse Jenni Haukio tuli kehumaan kirjaani. 

Kerttu Kotakorpi (s. 1987) on opiskellut meteorologiaa Helsingin yliopistossa ja toiminut tv-meteorologina vuodesta 2008, ensin Nelosen uutisissa ja vuodesta 2012 Ylellä. Kotakorven esikoisteos Suomen luonto 2100 - Tutkimusmatka tulevaisuuteen ilmestyi maaliskuussa 2021.