Ammatissa Pro -lehti/Tiina Pelkonen
Keväällä uutisoitiin, että pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden hakemuksia on hylätty entistä enemmän. Vuonna 2000 viidesosa hakemuksista hylättiin, nyt joka neljäs. Suunta on voimakkain yksityisellä sektorilla, jolla prolaisetkin työskentelevät.
Vaikeinta työkyvyttömyyseläkkeelle on päästä, jos hakijalla on mielenterveyshäiriön lisäksi tuki- ja liikuntaelin- eli tule-sairaus. Vuonna 2011 näitä hakemuksia hylättiin peräti 36 prosenttia.
Eläketurvakeskuksen erikoistutkijan Raija Gouldin mielestä työkyvyttömyyseläkekriteerit ovat pysyneet samoina, vaikka työurien pidentämisestä kuinka puhuttaisiin.
– Hylkäysosuuden kasvuun ei ole löytynyt kattavaa selitystä millään tilastollisella analyysillä, Gould aloittaa.
Hän arvioi, että tule-sairautta potevat eivät saa kovin helposti eläkepapereita, koska tuki- ja liikuntelinsairaan hyväksi voidaan tehdä paljon esimerkiksi kuntoutuksella.
Tule-sairaudet ovat vanhempien ikäryhmien yleisin työkyvyttömyyden syy. Nuorempien joukossa mielenterveyshäiriöt ovat yleisempiä.
– Kuntoutuspalveluja suunnataan entistä enemmän mielenterveyshäiriöisille. He tarvitsisivat kuitenkin lisää kannustusta hakeakseen kuntoutusta.
Tuntematta kysyjän sairauksia voisi sanoa, että pysyvä työkyvyttömyyseläke ei ole erityisen tavoiteltava olotila. Työskentelemällä ansaitsee paremmin ja kartuttaa tulevaa työeläkettään. Jos työ ei ole liian kuormittavaa, se on myös terveydelle hyväksi:
– Työn hyviä puolia ovat yhteisöön kuuluminen, työtehtävien mielekkyys ja palkitsevuus sekä säännöllinen päivärytmi, Raija Gould sanoo.
Ei välttämättä täyspäiväistä työtä
Vaikka työkyvyttömyyseläkettä ei myönnettäisikään heti pysyvänä, se voidaan myöntää määräaikaisena eli kuntoutustukena, painottaa sosiaalipoliittinen asiantuntija Pauliina Juntunen Ammattiliitto Prosta. Eläkeyhtiön maksama kuntoutustuki on yhtä suuri kuin työkyvyttömyyseläkekin.
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan viimeistään, jos Kelan sairauspäivärahakausi on päätymäisillään eli kun sairausloma on jatkunut lähes vuoden ja työkyvyttömyys lääkärin mukaan edelleen jatkuu.
– Eläkkeen sijasta voi kuitenkin hakea ammatillista kuntoutusta. Sen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, joka on 33 prosenttia suurempi kuin eläke, Juntunen toteaa.
Ammatillinen kuntoutus voi tarkoittaa esimerkiksi uuden ammatin oppimista ammattikorkeakoulussa. Jos sairauslomalla oleva pääsee työnantajansa ja lääkärinsä kanssa yhteisymmärrykseen, hän voi myös palata työkokeilun kautta aiempaan työhönsä tai muuhun sopivaan työhön tekemällä ensin lyhyempää työaikaa.
Entä jos ei halua työkokeiluun omalla työpaikalla, tai se ei tule kysymykseen joko lääkärin tai työnantajan mielestä?
– Toimiva vaihtoehto voi olla työkokeilu jossain toisessa yrityksessä. Omasta eläkelaitoksesta voi tiedustella, miten sopivaa työkokeilupaikkaa voi alkaa etsiä, Juntunen sanoo.
Raija Gouldin mielestä täysaikaiseen työhön paluun ei tarvitse aina olla tavoitteenakaan.
– Pysyvää työkyvyttömyyseläkettä parempi vaihtoehto on sekin, että suoriutuu työstään edes osittain ja saa loput toimeentulostaan osatyökyvyttömyyseläkkeestä.