Hyppää pääsisältöön

Miten työehtosopimus syntyy?

mies ja nainen rakentavat kädenpuristusta
KirjoittanutAnu Vallinkoski
KuvaIstockphoto
mies ja nainen rakentavat kädenpuristusta
Pron kemianalan sopimusalavastaava Taru Reinikainen paljastaa työehtosopimusneuvottelujen kiemurat. Minkälaisia myyttejä neuvotteluihin liittyy ja miten neuvottelupöydässä menestytään?

Taas on se aika, kun palkansaajien ja työnantajien edustajat istuvat samojen pöytien ääreen sopimaan suomalaisten työehdoista. Yksin Ammattiliitto Pro neuvottelee 75 virka- ja työehtosopimusta.

Mutta miten nuo monikymmensivuiset sopimukset oikein syntyvät? Mitä suljettujen ovien takana tapahtuu?

Valmistelu alkoi vuosi sitten

Kemian alan sopimusalavastaava Taru Reinikainen huomauttaa, että nyt neuvoteltavien työehtosopimusten (tes) valmistelu alkoi jo reilu vuosi sitten, kun edelliset sopimukset saatiin painosta.

– Jatkuvasti keräämme ylös työpaikoilta tulevia viestejä ongelmallisista asioista. Mietimme, onko pulma sellainen, että sen voisi nostaa esiin seuraavissa tes-neuvotteluissa. Tällainen ongelma voi liittyä vaikkapa siihen, että tessin kirjaus ei mahdollista paikallista sopimista jostain asiasta, josta molemmat osapuolet haluaisivat sopia työpaikalla, Reinikainen avaa.

Noin vuosi ennen neuvottelukierroksen alkua liitot tekevät kaikille jäsenilleen tarkoitetun tes-tavoitekyselyn. Kyselyn ja työpaikoilta nousseiden ongelmien pohjalta alakohtaiset neuvottelukunnat valmistelevat neuvottelutavoitteet, jotka Pron hallitus hyväksyy. Kun tavoitteet on lyöty lukkoon, voi neuvonpito työnantajien edustajien kanssa alkaa.

Keskimäärin neuvottelupöydän ääreen istahtaa kahdeksan henkeä, neljä palkansaajien ja neljä työnantajan edustajaa. Palkansaajien puolelta sopimuksia sorvaamassa on tavallisesti sopimusalavastaava, neuvottelukunnan puheenjohtaja ja mahdollinen varapuheenjohtaja sekä sektorijohtaja. Isoimmilla sopimusaloilla myös liiton puheenjohtaja voi osallistua neuvotteluihin.

Jatkuvaa neuvottelua

Tilastoja ja diagrammeja, katsauksia taloudelliseen tilanteeseen, alan työllisyyteen ja tulevaisuuden näkymiin. Näin alkavat kaikki tes-neuvottelut.

Usein neuvotteluissa kuullaan kaksi katsausta, toisen pitää palkansaajien ja toisen työnantajien ekonomisti. Suurimmilla vientialoilla yhteisen katsauksen pitää Suomen Pankin edustaja.

Yleensä ensimmäisessä istunnossa osapuolet vaihtavat myös sopimustavoitteensa. Sitten alkaa vimmattu tutustuminen vastapuolen tavoitteisiin.

– Alamme koota alustavaa sopimusrunkoa ja katsomme, onko tavoitteissa jotain, josta olemme valmiiksi samaa mieltä. Usein nämä ovat asioita, joista on keskusteltu työnantajien kanssa jo ennen varsinaisia tes-neuvotteluja, Reinikainen selittää.

Sopimuksia myös kesken kauden 

Reinikainen huomauttaa, että työnantaja- ja ammattiliittojen väki sopii monenlaisista asioista tarvittaessa myös tes-neuvotteluiden välillä. Hyvä esimerkki kesken sopimuskauden sovituista asioista ovat koronan aikaan tehdyt väliaikaiset muutokset työehtosopimuksiin. Keväällä 2020 työmarkkinajärjestöt sopivat nopeutetusta lomautusmenettelystä.

Varsinaisten työehtosopimusneuvottelujen kesto vaihtelee suuresti. Nopeimmillaan uusi sopimus voi syntyä 2–3 istunnossa, vaikeat neuvottelut taas voivat kestää yli puoli vuotta.

– Suurilla aloilla sopimus syntyy yleensä hitaammin kuin pienillä. Ja toiset neuvottelukierrokset ovat vaikeampia kuin toiset, Reinikainen sanoo.

Niin sanotun päänavaajasopimuksen, muille aloille mallia näyttävän sopimuksen, syntyminen kestää tavallisesti muita pidempään. Kun päänavaus on tehty, saattavat neuvottelut sujua muilla sopimusaloilla sutjakkaammin.

Rahasta sovitaan viimeiseksi

Helpointa on yleensä sopia sellaisista asioista, jotka ovat nousseet esiin yksittäisiltä työpaikoilta. Nämä ovat yleensä niitä asioita, joista työnantajat ja palkansaajat ovat keskustelleet jo etukäteen.

– Esimerkiksi viime kierroksella tällainen kysymys kemian alalla oli sairaan lapsen hoitaminen. Sovimme, että tietyin edellytyksin toinen vanhempi saa jäädä kotiin lasta hoitamaan, vaikka toinen vanhempi olisikin kotona. Tapaus liittyi kolmivuorotyöhön. Yövuoron jälkeen lapsen kanssa valvominen ja sitten taas yövuoroon lähteminen olisi työturvallisuusriski, Reinikainen kuvailee.

Vaikeimmin neuvoteltavia asioita  ovat lainsäädännön kirjausten siirtäminen tesseihin.

– Ja tietenkin raha. Palkkojen yleiskorotuksista ja erilaisista lisistä sovitaan aina viimeiseksi. Myös ne tessien kirjaukset, jotka merkitsevät työnantajalle lisää kustannuksia, ovat vaikeita sovittavia, hän huomauttaa.

Vanha totuus on, että mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Tämän vuoksi liitot tiedottavat neuvottelujen kulusta yleensä kovin niukasti ennen kuin neuvottelijoiden nimet on saatu paperiin.

kädenpuristus

Pitkät yöt vain osatotuus

Entä ne uutisten ja sketsien kuvat silmät ristissä läpi yön valvoneista tes-neuvottelijoista? Ne ovat Reinikaisen mukaan vain osatotuus. Nykyisin valtaosa työehtosopimuksista syntyy virka-aikaan ja vieläpä melko nopeasti.

– Isoilla sopimusaloilla voidaan joutua yöneuvotteluihin jo ihan sen vuoksi, että neuvottelijoita on enemmän ja yhteistä aikaa on vaikeampi löytää, hän selittää.

Joskus neuvonpito venyy pikkutunneille, koska sopu on pakko saada aikaan.

– Viimeksi saimme kemian alan sopimukseen nimet alle yhden aikaan yöllä. Tuolloin vaarana oli, että aamulla olisi alkanut lakko, jos sopimusta ei olisi syntynyt. Tehtaiden alasajo ja käynnistäminen uudelleen ei onnistu ihan tuosta vain, joten sopu piti löytää.

Kahvia kuluu, kun neuvottelut venyvät. Reinikainen kertoo itse olevansa teenjuojia, mutta musta kahvikin kelpaa, jos pitää valvoa pitkään.

– Perinteisesti neuvottelujen tarjoiluista ja tiloista vastaavat työnantajat. Joidenkin työnantajaliittojen tarjoilut saattavat olla hyvinkin runsaita, toiset tarjoavat pelkkää vettä, Reinikainen naurahtaa.

Joukkovoima paras kortti

Neuvottelutaktiikoihin liittyy Reinikaisen mukaan paljon myyttejä. Hän tähdentää, että huijaaminen tai bluffaaminen ei pitkälle kanna.

– Vuodesta toiseen siellä pöydän toisella puolen istuvat ne samat ihmiset. Valehtelija menettää luottamuksen. Ja jos luottamusta ei ole, ovat tulevat neuvottelut paljon vaikeampia, Reinikainen sanoo.

Neuvotteleminen on  ennen muuta kompromissien taidetta. Jos haluaa joitain, pitää jotain myös antaa. Yleensä koskaan oma tavoite ei mene sellaisenaan läpi.

– Paras kortti neuvottelijoille on oman väen tuki, joukkovoima. Hyvä esimerkki tästä on viime kierroksen Kiky pois -tavoite. Jos meillä ei olisi ollut niin vahvaa kentän tukea, ne ylimääräiset 24 tuntia olisivat vielä sopimuksissa, Reinikainen sanoo.

Seuraavalle kierrokselle

Kun neuvottelijat ovat päässeet sopuun, sopimus jatkaa matkaansa liittojen hallintoon. Alakohtainen neuvottelukunta käy neuvottelutuloksen läpi ja esittää liiton hallitukselle joko sopimuksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Hallitus antaa lopullisen sinetin sopimukselle.

Työnantajapuolella prosessi etenee samaan tapaan.

Ennen sopimuksen painamista kirjoihin ja kansiin, muutokset pitää vielä sana sanalta kirjata vanhaan sopimuspohjaan. Sitten voi taas alkaa valmistautua seuraavaan kierrokseen.