Marraskuun viimeisellä viikolla järjestetyn Työelämäfoorumin keskiössä olivat tänä vuonna nuoret ja työelämä. Nuorten ja päättäjien vuoropuhelussa kuultiin nuorten ajatuksia, kokemuksia ja ideoita työstä ja työelämästä.
Keskustelutapahtuma herätti tärkeän kysymyksen: Mitä nuoret oikeasti odottavat työelämältä? Tapahtuman 15–29-vuotiaille suunnattujen työpajojen tuloksissa työelämätoiveet osoittautuivat yllättävän perinteisiksi.
Nuorten toiveet – merkityksellinen työ, hyvä palkkaus ja työn ja vapaa-ajan tasapaino eivät sinänsä yllätä. Ne ovat samoja arvoja, joita moni työelämässä oleva tavoittelee. Mutta mikä erottaa nuorten näkemykset aiempien sukupolvien odotuksista?
Nuorten työelämätoiveiden ytimeen nousivat arvot. Nuoret eivät halua pelkästään työpaikkaa, vaan paikan, jossa heidän persoonansa, luovuutensa ja arvonsa otetaan huomioon.
Tämä haastaa meidät kaikki miettimään miten voimme rakentaa työpaikkoja, joissa ihminen voi kokea olevansa enemmän kuin resurssi.
Työelämään pääsyn haasteet kaipaavat huomiota
Työpajojen tuloksissa näkyi selvästi, että nuoret toivovat työltä joustavuutta, monipuolisuutta ja inhimillisyyttä. Näitä toiveita yhdistää halu kestävämpään ja merkityksellisempään työelämään.
Tämän pitäisi olla vahva viesti kaikille. Emme voi rakentaa työelämää, joka nojaa vain tehokkuuteen tai vanhaan hierarkkiseen kulttuuriin, nuoret eivät tyydy sellaiseen.
Erityisesti työelämään pääsyn haasteet kaipaavat huomiota. Nuorten kokema paine tietää jo varhain tulevaisuuden suunnat, monimutkaiset työnhakuprosessit ja pelko epäonnistumisesta ovat ongelmia, jotka heikentävät heidän hyvinvointiaan.
Tämä näkyy konkreettisesti siinä, että moni kokee uupumusta jo ennen ensimmäistä työpaikkaansa. Se on signaali, johon tulee vastata. Nuorille tulee antaa enemmän tilaa kokeilla ja erehtyä ilman, että heidän tulevaisuutensa määrittyy yhden päätöksen perusteella.
Miten voimme vastata nuorten odotuksiin?
-
Joustavien työmallien vahvistaminen: Etätyö, hybridityö ja joustavat työajat ovat tärkeitä nuorille. Ne tukevat työn ja vapaa-ajan tasapainoa.
-
Henkisen hyvinvoinnin tukeminen: Psykososiaalisen kuormituksen ehkäiseminen, resurssien riittävyys ja konkreettiset keinot stressinhallintaan ovat keskeisiä.
-
Työnhakuprosessien helpottaminen: Yksinkertaisemmat ja inhimilliset rekrytointikäytännöt, jotka helpottavat nuorten pääsyä työelämään.
-
Annetaan tilaa oppimiselle ja virheille: Työpaikkojen tulisi kannustaa kokeilemiseen ja uusien asioiden oppimiseen ilman pelkoa epäonnistumisesta.
-
Hyvä työilmapiiri: Positiiviset ihmissuhteet, empaattinen ilmapiiri, mahdollisuus olla oma itsensä sekä oikeudenmukainen johtaminen ovat tärkeitä.
Ammattiliitot voivat tuoda nuorten äänen kuuluville
Ammattiliittojen rooli on tässä merkittävä. Me voimme toimia väylänä nuorten, oppilaitosten ja työpaikkojen välillä.
Konkreettisia askelia ovat esimerkiksi mentorointiohjelmien kehittäminen, koulutuksien tarjoaminen työelämätaitojen vahvistamiseen ja yhteistyö työnantajien kanssa joustavampien työmallien kehittämiseksi sekä reilu palkkaus. Samalla voimme tuoda nuorten äänen kuuluville laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Lopulta kysymys on tasapainosta. Miten luodaan työelämä, jossa nuorten arvot, hyvinvointi ja motivaatio yhdistyvät tuottavaan ja mielekkääseen tekemiseen?
Vastaus löytyy yhteistyöstä ja nuorten kuuntelemisesta – ei ainoastaan sanoina, vaan konkreettisina tekoina.
Kirjoittaja on Pron järjestötoiminnan suunnittelija.
