Nuoret ovat työyhteisölle voimavara. Jotta nuorten potentiaali saadaan hyödynnettyä, heidän vastaanottamiseensa on kiinnitettävä erityistä huomiota.

-Jos rekrytoidaan nuoria ihmisiä, joilla on innostusta, halua, erilaisia näkemyksiä, osaamista ja tulevaisuus edessä, työpaikalla pitäisi oivaltaa, että he ovat tulevaisuuden kannalta todella arvokkaita. Kun työpaikalla tulee uusia, nuoria työntekijöitä, siihen täytyisi valmistautua joka tasolla, MIELI Suomen mielenterveys ry:n asiantuntija Saija Koskensalmi sanoo.

Lähiesihenkilöillä on tärkeä rooli nuorten vastaanottamisessa ja perehdyttämisessä. Mutta myös jokaisella työntekijällä on vastuu siitä, miten uudet työntekijät saadaan mukaan yhteiseen tekemiseen. Hyvästä alusta hyötyvät niin työntekijät kuin koko organisaatio.

-Puhumme MIELI ry:ssä mielijalanjäljestä, jonka ensimmäiset työpaikat jättävät. Hyvät kokemukset voivat kantaa koko työuran, ja päinvastoin. Jos ensimmäiset kokemukset ovat heikkoja, voi miettiä, mikä pitkäaikainen vaikutus niillä on.

Nuoret kaipaavat merkityksellisyyttä

Nuorelle työelämän pelisäännöt ja toimintatavat, kuten taukojen pitäminen tai asiakkaiden kanssa toimiminen, eivät Koskensalmen mukaan ole itsestään selviä. Nuorelle pitäisi kertoa, mikä esihenkilön rooli on, ja keneltä hän saa tarvittaessa tukea ja apua.

-Myös työnkuva on hyvä käydä läpi. Joskus tuntuu, ettei ole muistettu tarkasti kertoa, mitä työhön kuuluu, Koskensalmi sanoo.

Nuorten toiveet ja odotukset työelämän suhteen saattavat poiketa edeltävien sukupolvien ajatuksista. Yhä useampi nuori esimerkiksi odottaa, että työn voisi kokea merkityksellisenä ja mielekkäänä.

-Hyvään perehdytykseen kuuluu mahdollisuus keskustella työkavereiden kanssa työn merkityksestä. Jokin työvaihe voi tuntua tylsältä rutiinilta, mutta se voi olla tärkeä kokonaisuuden onnistumisen kannalta. Olisi tärkeää, että nuoret näkisivät roolinsa osana laajempaa työyhteisöä.

Koronapandemia ja etätöiden lisääntyminen nostivat esiin myös yhteisöllisyyden merkityksen.

-Nuoret toivovat hyvää työyhteisöä. Työyhteisö voi monelle meistä olla se tärkein yhteisö, jossa toimitaan. Jos siihen pääsee mukaan, se tukee vahvasti mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.

Auta nuorta kehittymään

Koskensalmi korostaa, että jokainen meistä haluaa tulla työpaikalla kohdatuksi. Se tarkoittaa tunnetta siitä, että joku näkee, kuuntelee ja kysyy mielipidettä.

-Me kaikki toivomme sitä, mutta erityisesti nuoret ovat vielä kasvamassa ja kehittymässä. Heitä kannattaa auttaa näkemään onnistumiset ja omat vahvuudet.

Jos nuoren perehdytys jää puolitiehen, syynä on usein kiire. Koskensalmi kehottaa palauttamaan mieleen, miltä omat ensimmäiset kokemukset työelämästä tuntuivat. Jokainen voi omalla toiminnallaan tukea nuoren työntekijän hyvinvointia ja sisäänpääsyä työelämään.

-Nuorelle ei kannata ensimmäisenä luetella työpaikan haasteita, kuormitustekijöitä ja vaikeita tilanteita. Työ on mielenterveydelle voimavara. Kun tulee uusi innokas työntekijä, olisi tärkeä tukea tämän innostusta ja itsekin nähdä, mitä hyvää omalla työpaikalla on.

Parhaimmillaan nuoren vastaanottaminen, tukeminen ja oman osaamisen jakaminen tälle voi olla vanhemmille työntekijöille myös innostava asia, joka lisää työn imua. Koskensalmella itsellään on ensimmäisestä valmistumisen jälkeisestä työpaikasta hyvät muistot.

-Kun aloitin, minua odotti työpöydällä kaunis kukkakimppu. Siitä tuli tunne, että minua odotetaan, ja se on jäänyt mieleen.

Kuusi vinkkiä, miten ottaa työpaikalle saapuva nuori vastaan:

• 1. Huomioi ja kohtaa nuori. Ole läsnä, kysele kuulumisia, osoita haluavasi tutustua uuteen työntekijään.
• 2. Älä hukuta nuorta kielteiseen työpaikkapuheeseen vaan tue tämän innostusta.
• 3. Auta huomaamaan pienetkin onnistumiset.
• 4. Tarjoudu olemaan tukena ja viesti, ettei tyhmiä kysymyksiä ole.
• 5. Auta nuorta tämän työroolin ymmärtämisessä. Auta myös ymmärtämään työn rajat, esimerkiksi taukojen merkitys.
• 6. Muista, että esihenkilön lisäksi koko työyhteisö antaa nuorelle mallia siitä, miten työpaikalla toimitaan.