Työterveyslääkäri suosittelee
Syö lisää: kasviksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä, kokojyväviljaa, kalaa ja muita mereneläviä.
Vähennä: punaista lihaa, sokeroituja juomia ja meijerituotteita, valkoista viljaa, makeita leivonnaisia, pikaruokaa, jäätelöä, alkoholia.
Vaihda: rasvaiset maitovalmisteet vähärasvaisiin sekä voi kasviöljyihin ja pehmeisiin margariineihin.
Ammatissa Pro -lehti/Tiina Pelkonen
Karppauksen vaaroista varoitteli diabeetikkoja emeritusprofessori Antti Aro Ilta-Sanomissa marraskuussa 2012. Vieressä oli samankokoinen juttu, jossa viralliset ravintosuositukset kyseenalaistava lääkäri Antti Heikkilä väittää Aron olevan väärässä. Jutussa kerrottiin diabeetikosta, joka oli laihtunut 60 kiloa karpattuaan Heikkilän ohjeilla.
Mediassa on tullut tavaksi rinnastaa eri painoarvon omaavia tietoja samanarvoisina. Vastakkain ovat yksittäiset lääkärit potilaineen ja toisaalta maailmanlaajuisen tiedeyhteisön tuottama tutkimustieto.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, dosentti Ursula Schwab on osallistunut pohjoismaisten ravitsemussuositusten tekoon. Hänen mukaansa suositusten taustalla on tarkoin kriteerein arvioitu tutkimusnäyttö. Pelkistä rasvaa koskevista tutkimuksista käytiin läpi noin 14 000 tieteellisen kirjoituksen tiivistelmää ja niiden valittua tutkimusjulkaisua. Jokaisen niistä arvioi kaksi asiantuntijaa. Riittävän pätevien asiantuntijoiden valintaan käytettiin puoli vuotta.
– Systemaattiseen katsaukseen otettiin mukaan vain tällä vuosituhannella tehdyt tutkimukset. Ne jaettiin luotettavuuden perusteella neljään eri luokkaan, ja vain luotettaviksi todettujen tutkimusnäyttöä arvioitiin.
Suositukset perustuvat tuloksiin, jotka pätevät väestötasolla. Yksilö voi menestyä noudattamalla terveyskäyttäytymistä, joka on väestötasolla osoitettu haitalliseksi. Yhteiskunta ei kuitenkaan voi perustaa terveyspolitiikkaansa yksilötarinoihin. Terveydenhoidon ammattilaiset eivät lain mukaan voi myöskään ohjeistaa potilaitaan vastoin virallisia suosituksia.
Hälyttävä lihavuusepidemia
Kysyjä on ehkä laihtunut karppaamalla? Hyvät neuvot ovatkin tarpeen. Professori Aila Rissanen HUS:in lihavuustutkimusyksiköstä kertoo, että alle 45-vuotiaiden suomalaisten paino nousee koko ajan.
– Miesten painoindeksi lähes kaikissa ikäryhmissä ylittää normaalipainon rajan, Rissanen sanoo.
Kakkostyypin diabetesta sairastavan kysyjän on muita vaikeampi laihduttaa.
– Kun diabeetikko vähentää energiansaantiaan, hän laihtuu 10–20 prosenttia vähemmän verrattuna terveeseen, jolla on sama lähtöpaino ja dieetti.
Siksi diabeetikon pienikin painonpudotus on voitto. Puolenkin kilon laihduttaminen viikossa on yleensä liikaa, koska jos siihen pyrkii, tulee helposti pettymyksiä.
Karppaus ei ole helppo elämäntapa koko loppuelämäksi, vaikka se lyhyellä tähtäimellä laihduttaa. Pitkän päälle moni karppaaja vaarantaa valtimoterveytensä syömällä liikaa kovaa rasvaa. Hiilihydraatteja välttäessään hän syö liian vähän kuituja. Kuituköyhän ja paljon punaista lihaa sisältävän ruokavalion on myös todettu olevan yleistyneiden suolistosyöpien taustalla.