Euroopan parlamentti pakottaa suomalaiset kymmenien tuhansien eurojen remontteihin.
YK toivoo aikuisten ja lasten välisen seksuaalisen kanssakäymisen dekriminalisointia.
Opetushallitukselta linjaus: Kouluissa ei ensi vuonna puhuta tytöistä ja pojista.

Väitteet ovat esimerkkejä informaatiovaikuttamisesta, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja käyttäytymiseen epäreiluin keinoin. Informaatiovaikuttamista voivat harjoittaa niin valtiot, erilaiset organisaatiot ja ryhmät kuin yksittäiset ihmiset.

– Sillä voidaan pyrkiä esimerkiksi siihen, että yhteiskunnan toimintakykyä saataisiin horjutettua tai päätöksentekijät tekemään epäedullisia päätöksiä, Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula kertoo.

Faktabaari on tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä faktantarkistuspalvelu, joka pyrkii kumoamaan julkisuudessa leviäviä virheellisiä väitteitä ja tukemaan digitaalista informaatiolukutaitoa. Havula toimii kouluttajana Pron jäsenwebinaarissa ”Pysähdy, harkitse, tarkista – opi tunnistamaan informaatiovaikuttaminen”, joka järjestetään 9.4. klo 17-18.

Tarkoitushakuista toimintaa ja tietämättömyyttä

Informaatiovaikuttaminen voi olla verkossa kiertäviä kuvia, videoita tai virheellisiä väittämiä, joita voidaan levittää esimerkiksi  bottien tai trollitunnusten avulla. Toisinaan valheellisten väitteiden taustalla voi olla tietämättömyys, jonka vuoksi väitteen esittäjä vilpittömästi luulee puhuvansa totta. Silloin kyse on tahallisen valheiden levittämisen eli disinformaation sijaan misinformaatiosta.

– Esimerkiksi tämänhetkinen työmarkkinatilanne on ollut valtava sammio, jossa virheellisiä väitteitä lentelee puolelta toiselle. Mediassa on ollut muutamia faktantarkistuksia liittyen esimerkiksi siihen, onko Ruotsin laissa poliittisten lakkojen kesto rajattu 2-3 tuntiin, tai onko Suomen työrauhalainsäädäntö 1940-luvulta, Havula sanoo.

Disinformaatio leviää erityisesti isojen uutistapahtumien kuten Ukrainan sodan, koronapandemian ja energiakriisin yhteydessä. Informaatiovaikuttamista voi kuitenkin tapahtua minkä tahansa mielipiteitä vahvasti jakavan aiheen ympärillä.

Tekoälyn kehittymisen myötä valeuutisia on entistä vaikeampi tunnistaa. Syväväärennösteknologian avulla poliitikosta voidaan esimerkiksi luoda aidolta kuulostava ääninauha, jossa tämän suuhun pannaan valheellisia asioita.

– Tekoälyn avulla voidaan myös luoda entistäkin aidomman näköistä materiaalia suoltavia botti- ja trollitunnuksia, jotka sosiaalisessa mediassa kommentoimalla ja tykkäämällä nostavat tiettyjä viestejä esille, Havula sanoo.

Algoritmien armoilla

Faktabaari haravoi julkista keskustelua ja tarttuu yhteiskunnallisesti merkittäviin väitteisiin, jotka olisi syytä oikaista. Faktantarkistuksen lisäksi Faktabaari kouluttaa muun muassa opettajia, virkamiehiä ja journalisteja tunnistamaan dis- ja misinformaation.

– Digitaalinen informaatiolukutaito tarkoittaa sitä, että perinteisen medialukutaidon lisäksi ihmisten pitäisi nykyisin pystyä entistä enemmän ymmärtämään esimerkiksi sosiaalisen median alustojen toimintalogiikkaa ja algoritmeja, Havula sanoo.

Tuoreimmassa projektissaan Faktabaari seuraa sosiaalisen median suosittelualgoritmeja. Tähän mennessä on selvinnyt esimerkiksi se, että Youtuben suosittelualgoritmit nostivat perusssuomalaisia esiin muita puolueita enemmän.

– Emme ole saaneet vielä Youtubelta vastausta siihen, miksi näin on, Havula kertoo.

Tunnista tunnekuohu

Havula kertoo webinaarissa kasan nyrkkisääntöjä, joilla valeuutisen voi tunnistaa. Hälytyskellojen tulisi soida varsinkin silloin, kun jokin asia herättää voimakkaan tunnereaktion. Mitä vahvemmin väite tukee omaa maailmankuvaa, sitä helpommin uskomme sen olevan totta.

–Toivomme, että suomalainen media alkaisi tehdä faktantarkistusta säännöllisesti. Esimerkiksi presidentinvaaleissa olisi ollut paljon tarkistettavaa. Myös esimerkiksi työmarkkinakiistaan liittyen olisi hyvä, että keskustelu olisi mahdollisimman faktapohjaista, Havula sanoo.