Viime aikoina keskustelu opiskelijoiden hyvinvoinnista on saanut uuden, huolestuttavan sävyn Petteri Orpon hallituksen tekemien sosiaaliturvaleikkausten myötä.
Viimeisin leikkaus astui voimaan elokuussa 2025, kun opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle. Kun tuet eivät enää kata elämisen peruskustannuksia, opiskelija joutuu tinkimään jostakin – usein omasta hyvinvoinnistaan. Monelle tämä tarkoittaa yhä useampia työvuoroja opintojen ohella, mikä lisää kuormitusta ja vähentää mahdollisuuksia palautumiseen.
Taloudellinen epävarmuus näkyy suoraan opiskelijoiden jaksamisessa. Kun toimeentulo on jatkuvasti vaakalaudalla, huoli tulevaisuudesta ja arjen sujuvuudesta kasvaa. Stressi ja ahdistus ovat yleistyneet, ja monilla jaksamisen rajat tulevat vastaan liian aikaisin. Opiskelijoiden mielenterveyspalvelut ovat jo valmiiksi ruuhkautuneet, eikä uusien leikkausten vaikutuksia ole vielä täysimääräisesti nähty.
On tärkeää huomata, että opiskelijoiden jaksaminen ei ole vain yksilön vastuulla. Yhteiskunnan tehtävänä on mahdollistaa riittävä taloudellinen turva, jotta nuoret voivat keskittyä opintoihinsa ja oman osaamisensa kehittämiseen ilman kohtuutonta painetta taloudesta. Sosiaaliturvan leikkaukset ajavat opiskelijat ahtaalle tilanteessa, jossa heidän pitäisi rakentaa tulevaisuuttaan. Jatkuva tasapainoilu opintojen ja riittävien työtuntien välillä, usein ilman lomia, johtaa tilanteisiin, joissa vastavalmistunut siirtyy työelämään jo valmiiksi uupuneena. Tällainen tilanne on kuormittava sekä valmistuneelle itselleen että työyhteisölle. Jos määräaikaisia työsuhteita vielä lisätään ja henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan, suorittaminen ei todennäköisesti lopu edes valmistumiseen vaan jatkuu töissä. Tämä tuskin on työelämän todellisuus, jonka haluamme nuorten kohtaavan.
Opiskelijoiden jaksaminen on sijoitus tulevaisuuteen. Jos haluamme yhteiskunnan, jossa osaaminen, innovatiivisuus ja hyvinvointi kukoistavat, on meidän myös huolehdittava siitä, etteivät lyhytnäköiset säästöt romuta nuorten mahdollisuuksia kasvaa ja jaksaa.
Kirjoittaja on Pron opiskelijayhdistyksen puheenjohtaja.
