Hyppää pääsisältöön

Oppimista työpaikalla puolin ja toisin

Työpaikkaohjaaja Virve Rantala
Työharjoittelut ja oppisopimuskoulutus eivät onnistu ilman osaavia ja välittäviä työpaikkaohjaajia. Myös ohjaaja on saamapuolella.

Oppimista työpaikalla puolin ja toisin

Julkaistu 27.12.2023 klo 11:04
ProStoori
Kirjoittanut
Sami Turunen
Kuvaaja Sami Turunen
Työharjoittelut ja oppisopimuskoulutus eivät onnistu ilman osaavia ja välittäviä työpaikkaohjaajia. Myös ohjaaja on saamapuolella.

Umicoren laborantti ja työpaikkaohjaaja Virve Rantala jakaa oikein mielellään omaa osaamistaan sekä tietoa alasta ja ammatista.

– On hienoa, kun näen, että oppilas saa ahaa-elämyksiä omasta osaamisestaan.

Suomen Oppisopimusosaajat ry palkitsi Rantalan lokakuussa 2023 vuoden työpaikkaohjaajana. Perustelujen mukaan hän osaa antaa myönteistä ja rakentavaa palautetta.

Ohjaajan vastuulla on työharjoittelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden ohjaaminen, mutta hän oppii ja kehittyy myös itse, koska opiskelijat tuovat työelämään uusinta tietoa oppilaitoksista. Itse ohjaaminen vaatii vahvaa ihmistuntemusta.

– On erilaisia tapoja oppia ja ohjaamista pitää mukauttaa sen mukaan. Toiset oppivat kuuntelemalla ja katsomalla, jotkut taas haluavat kirjoittaa kaiken tarkasti muistiin.

Vuosien varrella Rantalan ohjauksessa on ollut työharjoittelussa tai oppisopimuksella monia ihmisiä, jotka ovat jääneet sille tielleen ja ovat nyt Umicorella töissä – yhtenä muun muassa nykyinen laboratoriopäällikkö.

Aikaa ja vapautta oppia

Rantalan työnantaja Umicore Finland työllistää Kokkolassa lähes 400 ihmistä. Yritys on osa belgialaista konsernia. Kokkolassa valmistetaan akkumateriaalien raaka-ainetta konsernin muille tehtaille – käytännössä jalostetaan kobolttia.

Rantala tuntee talon tavat, koska hän on ollut töissä Umicoressa ja sen edeltäjissä jo 28 vuotta. Hänen varsinainen työnsä laboranttina sisältää raaka-aineiden ja lopputuotteiden testaamista. Työpaikkaohjaajaksi hän päätyi vuonna 2007, kun silloinen laboratoriopäällikkö ehdotti asiaa.

– Alussa sain kolmen päivän koulutuksen valmennusyritys Pohtossa ja olen sen jälkeen käynyt säännöllisesti koulutusjaksoja Pohtossa sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedussa.

Laboratoriossa on kaksi vastuullista työpaikkaohjaajaa, jotka hoitavat harjoittelujen suunnittelua sekä yhteyksiä oppilaitoksiin. Työpaikkaohjaaja voi käyttää ohjaustyöhön työaikaansa tarpeen mukaan.

– Ohjausta tekevät myös muut ohjaajat. Töitä tehdään vuorotyönä, emmekä me voi olla aina paikalla. Meillä laboratoriossa ollaan muutenkin hyvin avoimia, eli aina saa kysyä keltä tahansa.

Koko ala kaipaa osaajia

Tällä hetkellä akkuteollisuus ja siihen liittyvät alat ovat kovassa kasvussa maailman sähköistymisen myötä. Umicorekin on haluttu harjoittelupaikka: hakemuksia tulee paljon eikä kaikkia halukkaita voida ottaa aina sisään. Hyvät työntekijät ovat haluttuja. 

– Usein työharjoitteluista löydetään meille sopivia ihmisiä, jotka sitten otetaan oppisopimussuhteeseen. Näin koulutamme itsellekin työntekijöitä.

Kaikista ei haluta pitää kuitenkaan mustasukkaisesti kiinni. Rantalakin haluaa toimia koko toimialan hyväksi.

– On tärkeää, että opiskelijat näkevät opiskeluaikoina monenlaista työtä. Peruslaboratoriotyö on samaa, mutta tälläkin suurteollisuusalueella on paljon erilaisia työpaikkoja ja toimialoja.

Työpaikkaohjaajan tehtävistä saa palkanlisää, mutta varsinainen motivaatio ohjaamiseen pitää löytyä itsestä. Hyvä ohjaaja on avoin ja helppo lähestyä.

– Itse haluan olla koko ajan läsnä. Joskus ohjattavat ovat sanoneet, että ”ihanaa kun sä kerrot tuon rauhallisesti, tässä ehtii oppiakin jotain”. Tämä on myös asiakaspalvelutyötä. Ei minulla voi olla huonoa päivää tai en ainakaan voi näyttää sitä harjoittelijalle. Olen täällä häntä varten.

Uusi oppisopimusmalli laboranttikoulutukseen

Kemianteollisuus ja Ammattiliitto Pro ovat luoneet uuden laboranttien oppisopimusmallin nimenomaan alle 20-vuotiaille nuorille.

– Oppisopimus on sinänsä vanha juttu, mutta varsinkaan raskaammassa kemianteollisuudessa alaikäisiä ei ole otettu teollisuuteen, lähinnä työturvallisuuden takia. Nuorten perehdyttäminen vie enemmän aikaa ja on tarkempaa. Uudessa mallissa nuorempiakin saadaan työpaikoille oppimaan ja yhdistämään koulussa opittua teoriaosaamista käytäntöön, sanoo Pron sopimusalavastaava Taru Reinikainen.

Malli on kaikille houkutteleva. Nuoret oppivat asioita aivan eri lailla käytännön kautta ja saavat oppisopimusajalta palkkaa, työnantajat saavat uutta työvoimaa ja tätä kautta turvaavat alan tulevaisuutta. Sitoutuminen myös paranee puolin ja toisin.

– Laboratorioala ei ole suosittu ammattioppilaitoksissa, koska alalla vaaditaan myös teoriaosaamista käytännön ohella. Oppisopimusmalli varmasti lisää alan vetovoimaa ja helpottaa yritysten tilannetta, koska laboranteista on jo alueellisesti pulaa.

Kemianteollisuudessakin on tiukat tavoitteet sen suhteen, että ala on Suomessa hiilineutraali vuonna 2045. Sitä varten tarvitaan osaajia.

– Uusi malli on loistava esimerkki siitä, kuinka työnantajat ja liitot voivat yhdessä kehittää alaa ja varmistaa sopimustoiminnalla osaavan työvoiman saatavuus.

Oppisopimusmallin pilottivaiheessa on mukana viisi yritystä: Orion Oyj, Borealis Polymers Oy, FinVector Oy, Yara Siilinjärvi Oy sekä NextPharma. Oppilaitoksista mukana ovat Turun ammatti-instituutti, Stadin AO, Savon ammattiopisto ja Tampereen seudun ammattiopisto.

ProStoori kertoo työelämän uusimmat vinkit ja ilmiöt

Liity sähköpostilistalle ja saat ProStoori-uutiskirjeen sähköpostiisi kerran kuukaudessa.